Mielenterveys- ja päihdepalvelut samasta osoitteesta

17.6.2025 Apotti-kokemuksia

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on avannut Vantaalle ja Keravalle uusia mielenterveys- ja päihdeasemia, joihin voi hakeutua hoitoon ilman erillistä ajanvarausta. Uudessa palvelumallissa on mahdollista yhdistää sekä sosiaali- että terveyspalveluita.

Vantaan Martinlaakson mielenterveys- ja päihdeasema sijaitsee juna-aseman viereisen toimistotalon kuudennessa kerroksessa. Kesäkuu on räväyttänyt ympäristön kirkkaan vihreäksi jo käytössä patinoituneen valkoisen rakennuksen ympäriltä. Sisätilojen minimalistinen sisustus, mielenterveyslaitoksille tyypillinen runsas valkoisen värin käyttö sekä ylimmästä kerroksesta avautuva avara näkymä ympäristöön vahvistavat sisään asemalle astuessa vaikutelmaa siirtymävaiheen tilasta.

Martinlaakson, Tikkurilan ja Keravan terveysasemien yhteyteen perustetut yhdistetyt uudet mielenterveys- ja päihdeasemat, eli Miepä-asemat, aloittivat toimintansa 7. maaliskuuta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella (VAKE). Yhdistetty palvelumalli pyrkii tarjoamaan apua mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Mielenterveys- ja päihdeongelmat kulkevat usein rinnakkain ja liittyvät toisiinsa – vaikkakaan eivät kaikilla.

Kirkas ja valkoinen kuva aseman mielenterveys- ja päihdeaseman käytävästä.
Näkymä Martinlaakson Miepä-aseman sisätiloista. Kuva: Henri Salonen

Hoitoon ilman ajanvarausta

VAKEn päihde- ja mielenterveyspalveluiden päällikkö Hanna Ahokas kertoo, että uudistus on vaatinut työntekijöiltä paljon. Aiemmin vain mielenterveys- tai päihdepotilaiden hoitoon erikoistuneet hoitajat ovat joutuneet omaksumaan uutta osaamista nopeasti, kun molempien ryhmien asiakkaat hoidetaan nyt samalla vastaanotolla.

– Potilaat voivat nyt saada kattavammin hoitoa yhdestä paikasta. Uudistus toteutettiin olemassa olevia resursseja uudelleen järjestämällä. Tavoitteena on, että walk in -mallin mahdollistamilla nopeilla ja matalan kynnyksen päivystyskäynneillä voidaan ennaltaehkäistä tilannetta, jossa henkilön vointi heikkenee pitkittyneen hoitoon pääsyn vuoksi, Ahokas sanoo.

Ahokas kertoo myös palveluiden käytöstä: 1200 walk in -vastaanottokäyntiä kolmessa eri yksikössä aikavälillä 7.3.–15.5. Lisäksi VAKEn jonotilanne terapiaan on tällä hetkellä noin 240 henkilöä (tilanne 27.5.). Asemilla tehdään runsaasti hoidon tarpeen arviointia.

– Opioidien korvaushoidon tarpeenarviointiin ei ole lainkaan jonoa. Kun arviointi on tehty, hoitoon pääsee viikon sisällä, Ahokas sanoo.

Ahokkaan mukaan kaikkia asemilla kävijöitä ei ole tarpeen ohjata jatkohoitoon. Joskus muutama käynti asemalla riittää.

Uudet mielenterveys- ja päihdeasemat on tarkoitettu täysi-ikäisille henkilöille ja heidän läheisilleen. Asemille voi hakeutua hoitoon ilman ajanvarausta arkisin klo 8–13.

Puolilähikuva ulkona, puistikossa seisovasta Koivistoisesta, joka katsoo suoraan kameraan.
–Merkittävin kokonaisuus organisaatiouudistuksessa oli uusien yksiköiden digitaalisten työtilojen toteutus sisältöineen ja walk in -toiminnallisuuden rakentaminen, Johanna Koivistoinen sanoo. Kuva: Henri Salonen

Toimivaa yhteistyötä tiukassa aikataulussa

Oy Apotti Ab:n projektipäällikkö Johanna Koivistoinen oli tiiviisti mukana uusien asemien ja yksiköiden toteutuksessa. Kun Apotti-järjestelmän toimialueelle perustetaan uusia terveydenhuollon yksiköitä, apottilaiset rakentavat järjestelmään tarvittavat organisaatiorakenteet, työnkulut, toiminnallisuudet ja työtilat. Jos uusissa yksiköissä otetaan käyttöön uusia työnkulkuja, lisätään järjestelmään esimerkiksi tarvittavat laitteet, kuten lääketarratulostin, joka täytyy määritellä kulloisenkin yksikön käyttöön.

Koivistoinen kertoo, että päihdevieroitusosastolle otettiin käyttöön jo aiemmin Helsingissä hyödynnetty lääkityksen työnkulku, niin sanottu lääkekuppitoiminnallisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että vuodeosastolla olevan potilaan lääkkeet, jotka on määrätty annettavaksi samaan kellonaikaan, kirjataan jaetuksi lääkehuoneessa ja Apotti-järjestelmästä tulostetaan niille QR-koodi.

Lääkkeiden anto potilaalle tapahtuu lukemalla yksi QR-koodi, johon on yksilöity kaikki etukäteen jaetut lääkkeet. Tämä nopeuttaa lääkkeiden antamista ja vähentää virheiden riskiä.

– Organisaatiouudistuksen toteutuksessa oli tiukka aikataulu, mutta projekti tehtiin hyvässä yhteistyössä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kanssa, Koivistoinen sanoo.

Monia syitä hakeutua hoitoon

Mielenterveys- ja päihdepalveluihin hakeudutaan monista syistä: masennuksesta, ahdistuksesta, elämän kriisitilanteista, itsetuhoisista ajatuksista tai univaikeuksista. Vieroitushoitoon hakeutuminen voi olla tarpeen päihteiden käytön vuoksi.

Asemilla tarjotaan muun muassa avohoidossa tapahtuvaa vieroitusta, kuten valvottua antabuslääkitystä alkoholin käytön lopettamisen tueksi. Asemilla käyvien tilanne arvioidaan yksilöllisesti, he saavat ohjausta ja neuvontaa, ja tarvittaessa järjestetään jatkohoitoa – esimerkiksi vieroitusjaksoja. Hoidon tarpeen arviointia ja neuvontaa on saatavilla myös puhelimitse.

Laajakuva. Oikealla oleva Tolvanen avaa toimiston ikkunan sälekaihtimia. Ikkunasta näkyy ympäröivä ja vihertävä Martinlaakso. Kudd istuu työpisteellään kuvan vasemmassa laidassa.
Kadri Kukk ja Sirpa Tolvanen Martinlaakson Miepä-aseman toimistossa. Kuva: Henri Salonen

Jokainen kohdataan arvokkaana yksilönä

Sairaanhoitajina Martinlaakson asemalla työskentelevät Kadri Kukk ja Sirpa Tolvanen ovat kokeneita sairaanhoitajia. Juuri sellaisia, joita vaativissa paikoissa tarvitaan. He kuitenkin myöntävät, että uudistus on ollut myös haastava, sillä aiemmin mielenterveyspalveluissa työskennelleet Kukk ja Tolvanen kohtaavat nyt työssään myös päihdepuolen potilaita.

– Uuden opettelu on ollut stressaavaa. Olisimme arvostaneet sitä, jos olisimme saaneet enemmän aikaa perehtyä tiiminä tähän uuteen malliin ja suunnitella toimintaa yhdessä. Potilaat ja asiakkaat ovat kuitenkin erittäin ok ja mukavia, Kukk sanoo.

– Itselleni korvaushoidon asiat ovat olleet uusia, ja toisaalta taas päihdepuolella aiemmin työskennelleet hoitajat ovat joutuneet opettelemaan esimerkiksi itsemurhavaarassa olevan henkilön kohtaamista, Tolvanen sanoo.

Sekä Tolvanen että Kukk korostavat, että vaikka uuteen malliin siirtymisessä on ollut haasteita työntekijöiden näkökulmasta, niin tiimillä on motivaatiota ja halu tehdä mahdollisimman laadukasta työtä.

– Potilaita varten tätä työtä tehdään, Kukk sanoo.

Työkalujen osalta suurin muutos on ollut walk in -toiminnon käyttöönotto Apotti-järjestelmässä. Järjestelmästä löytyvät valmiit kirjausfraasit nopeuttavat potilastietojen kirjaamista.

– Kun aloitin näissä töissä, käytössä olivat vielä vanhat kunnon mielisairaalat. Nyt valtaosa niistä on suljettu ja hoitopolut sekä avohoito ovat kehittyneet valtavasti, Tolvanen sanoo.

VAKEn Miepä-asemien lähijohtaja Mervi Marttala kertoo, että tavoitteena on mahduttaa 60 opioidikorvaushoidossa olevaa henkilöä kutakin asemaa kohden, yhteensä siis 180.

– Meillä usein käyvien potilaiden tilanteet ovat usein jo vakaampia. He voivat hakea lääkkeensä ja hoitonsa arkisin virka-aikaan, Marttala kertoo.

Marttala korostaa, että mielenterveys- ja päihdetyössä tarvitaan asennetta kohdata kaikki arvokkaina ihmisinä ja yksilöinä. Hoidon ja palveluiden tulisi olla mahdollisimman tasalaatuisia ja yhtenäisiä – mutta samalla yksilöllisiä.

– Tasapainottelu näiden välillä on tämän työn haaste. Kaikkeen hoitoon liittyy nykyään paljon kirjaamista. Jos vertaan tätä hetkeä siihen aikaan, kun potilaskertomukset ja hoitosuunnitelmat kirjattiin paperivihkoihin, niin digitalisaatio on ainakin parantanut sitä, sitä, että tiedon kulku on parempaa eri ammattilaisten ja yksiköiden välillä ja hoitosuunnitelmista pystytään pitämään paremmin kiinni, Marttala sanoo.

Henri Salonen

On brutalistisen arkkitehtuurin arvostaja ja verkkoviestinnän asiantuntija, joka käyttää päivänsä erityisesti visuaalisen viestinnän parissa.

Tilaa Apotin uutiskirje