Ajankohtaista

Tutkimus: sairaanhoitajat tyytymättömiä nykyisiin potilastietojärjestelmiin

Tutkimustulokset eivät yllättäneet: sairaanhoitajat kaipaavat parannusta nykyisiin potilastietojärjestelmiin

14.3.2018.

THL, Sairaanhoitajaliitto ja Tehy toteuttivat valtakunnallisen kyselyn sairaanhoitajille Suomessa käytössä olevista potilastietojärjestelmistä. Kysely on osa laajempaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seurantatyötä.

Kysely laadittiin käyttäen pohjana aiemmin lääkäreille suunnattua vastaavaa kyselyä, jota sairaanhoitajat olivat muokanneet. Sairaanhoitajien kokemuksia potilastietojärjestelmistä on aiemmin raportoitu vain vähän.

Kyselyyn vastasi noin 3600 sairaanhoitajaa. Otos edusti hyvin eri sektoreilla toimivia sairaanhoitajia.

 

Tulokset eivät mairittele nykyisiä potilastietojärjestelmiä

Sairaalaympäristössä tietojärjestelmät saivat kouluarvosanaksi 6,9 (keskiarvo). Terveyskeskuksessa vastaava luku oli 7,0, yksityissektorilla 6,8 ja sosiaalihuollossa 7,0.

Tuloksia tarkasteltiin SoTe-tieto hyötykäyttöön -strategian ”Ammattilainen kyvykkäille käyttäjille fiksut järjestelmät” osa-alueittain:

  • sote-ammattilaisilla on käytössään työtä ja sen toimintaprosesseja tukevia tietojärjestelmiä
  • järjestelmien ja välineiden käytettävyys, päätöksentuki ja toiminnanohjaus tukevat ammattilaisia työssään
  • tietojärjestelmät lisäävät työn mielekkyyttä, laatua ja vaikuttavuutta
  • ammattilaiset ovat mukana järjestelmän hankinnoissa ja toimintamallien suunnittelussa
  • ammattilaisten tiedonhallinnan osaamista vahvistetaan ja uusiin sovelluksiin annetaan hyvä työpaikkakoulutus sekä tietojärjestelmien että toimintamallien osalta.

 

Keskeiset kehittämiskohteet toimintaympäristöittäin

Kaikissa toimintaympäristöissä keskeisimpänä kehityskohteena oli saman asian kirjaaminen moneen paikkaan, mikä saattaa aiheuttaa inhimillisiä virheitä.

  • Sairaaloissa työskentelevillä ongelmia aiheuttivat: tietojärjestelmän hitaus ja käyttökatkot, lääkityslistan puutteet, hoitotyön yhteenvedon koostaminen vaikeus ja tietojärjestelmien kyvyttömyys estää virheitä
  • Terveyskeskuksissa työskentelevillä ongelmia aiheuttivat: lääkityslistan puutteet, hitaus ja käyttökatkot sekä hoitotyön yhteenvedon koostamisen vaikeus
  • Yksityissektorilla työskentelevillä ongelmia aiheuttivat: tietojärjestelmien hitaus ja käyttökatkot, hoitotyön yhteenvedon koostamisen vaikeus ja epäloogisuus
  • Sosiaalihuollossa työskentelevillä ongelmia aiheuttivat: hoitotyön yhteenvedon koostamisen vaikeus sekä tapa hankkia tietoa toisessa organisaatiossa hoidetusta potilaasta (asiakkaasta)

Kyselyn mukaan potilastietojärjestelmien suunnittelussa ei ole riittävästi otettu huomioon terveydenhuollon ammattilaisia ja heidän työtehtäviään. Aktiivinen osallistuminen tietojärjestelmien kehitykseen oli yhteydessä parempiin järjestelmille annettuihin arvosanoihin.

Parannusta kaivattiin myös siihen, miten tietojärjestelmät saataisiin tukemaan paremmin yhteistyötä hoitajien ja potilaiden välillä sekä hoitajien kesken.

 

Apotissa työskentelevät hoitajat olivat kiinnostuneita tutkimustuloksista

Apottia on rakentamassa yli 70 Apotti-asiantuntijaa, jotka ovat kokeneita sote-ammattilaisia. Heistä lähes puolet on hoitajataustaisia. Lisäksi rakentamiseen osallistuu satoja hoitajia asiantuntijoina, ja monella sovelluskehittäjällä on hoitajan koulutus.

Apotti-asiantuntija, kehittämispäällikkö Sari Haavisto ei yllättynyt tutkimustuloksista.

– Hoitajien osallistuminen järjestelmien kehittämiseen on ainoa keino saada laadukasta tuotosta, hän sanoo.

– Eikä riitä, että tietojärjestelmätoimittajalla työskentelee asiantuntevaa porukkaa, vaan tarvitaan hoitajia potilaan arjesta kertomaan tarpeistaan. Apotissa on hyvin otettu mukaan hoitajanäkökulma, työskentelemme moniammatillisesti, myös hoitaja–lääkäri-pareina, lisää Apotti-asiantuntija, sairaanhoitaja Tiina Saloranta.

 

Mitä Apotissa tehdään toisin?

Apotti-järjestelmää rakennettaessa huomioidaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset saavat lain sallimissa rajoissa kaikki tiedot käyttöönsä, eikä samaa tietoa kirjata jatkossa eri paikkoihin eri nimellä. Tieto kulkee eri organisaatioissa työskentelevien hoitajien välillä Apotti-järjestelmän sisällä.

– Rakenteinen kirjaaminen mahdollistaa paremman tiedonkulun. Yhtenäisen järjestelmän etuna kirjaaminen yhtenäistyy ja selkiytyy, Haavisto kertoo.

– Tiedon hakeminen helpottuu Apotissa. Samoin saamme työkaluja siihen, että pääsemme hyödyntämään potilaan tietoja suoraan hoitamisen arjessa. Apotin etuihin kuuluu myös se, että tietoa pystyy kirjaamaan monessa eri tilanteessa ilman, että käyttäjän täytyy siirtyä järjestelmässä aina tiettyyn järjestelmän osaan, Saloranta täydentää.

– Ja toisin kun nykyään, hoitajat voivat viestitellä toisilleen Apotissa sähköisesti. Puhelinsoittoihin verrattuna tieto menee näin paremmin perille. Kun viestitään yksiköstä yksikköön, ei tiedonkulku ole henkilöstä kiinni, Haavisto sanoo.

Lisäksi Apotti-järjestelmä ohjaa kirjaamaan näyttöön perustuen ja tukee oikein tekemistä tarjoamalla oikeat kirjaamistyökalut oikeissa vaiheissa hoitoa. Esimerkiksi potilasta uloskirjattaessa antaa järjestelmä apua yhteenvedon koostamiseen. Apottiin kuuluu myös toimintaa ohjaavia muistutuksia.

– Hoidon laatua parantaa se, että muistutuksia pystytään räätälöimään käyttäjä- ja tilannekohtaisesti, erimerkiksi jos joku tärkeä hoitotoimenpide on unohtunut tehdä, Saloranta korostaa.

 

Apotin asiakasportaali edistää yhteistyötä potilaiden kanssa

Apotin asiakasportaalin myötä potilaille tarjoutuu paremmat mahdollisuudet seurata ja osallistua hoitoonsa.

– Esimerkkinä potilas pystyy kirjaamaan portaaliin tietoja voinnistaan tai laittamaan viestiä, jos haluaa yhteyden ammattilaiseen. Ja se rauhoittaa ammattilaisen työtä, kun voi vastata viesteihin sopivalla ajalla, Haavisto tähdentää.

– Apotissa saadaan näkyviin, mitä potilaan ohjaukseen liittyvää on kesken, oli sitten kyse perusterveydenhuollosta tai erikoissairaanhoidosta, Saloranta tiivistää.

– Uskon, että kun opimme järjestelmän käytön ja kykenemme hyödyntämään sen tarjoamia työkaluja, hoitajalle jää kirjaamiselta huomattavasti enemmän aikaa potilaalle, Saloranta ennustaa.