”Me teemme tätä yhdessä”

Kontulan terveysasemalla on otettu käyttöön arkinen mutta yhteisöllinen tapa harjoitella asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöä ja syventää hoitotyön osaamista.

Kontulan ostoskeskuksessa sijaitsevalla terveysasemalla on kehitetty käytäntö, josta osastonhoitaja Anne Lehikoinen puhuu innostuneena. Kun muualla huokaillaan Apotti-potilastietojärjestelmän monimutkaisuuden kanssa, täällä sen käyttöä opetellaan porukalla – arjen keskellä, pienissä paloissa. 

– Kun uudet työntekijät tulevat, heidät perehdytetään aluksi vierihoidossa. Istutaan viereen ja katsotaan kädestä pitäen, että järjestelmä tulee kunnolla haltuun, Lehikoinen kertoo. 

Lyhyesti, mutta säännöllisesti 

Kontulassa on tavaksi muodostunut pitää kerran viikossa 10–15 minuutin pikakoulutus ja yhteinen läpikäynti Apotin käytöstä. Lyhyissä tuokioissa käydään läpi järjestelmän toimintoja ja nostetaan esiin asioita, joita työntekijät itse haluavat käsiteltäväksi. 

– Esimerkiksi haavahoitaja voi näyttää muille Avatarin käytön Apotissa eli miten potilaan haavasta otettu kuva liitetään järjestelmään paranemisen seuraamiseksi. Näin tieto kiertää tiimissä ja kaikki oppivat yhdessä, Lehikoinen sanoo. 

Hänen mukaansa kyse on enemmän asenteesta kuin resursseista. 

– Paljon tiedustellaan, mistä se aika otetaan, mutta kyllä kymmenen minuuttia viikossa löytyy. Se on vain järjestelykysymys, Lehikoinen sanoo.

Lehikoinen on ollut Helsingin kaupungilla töissä jo vuodesta 1989. Työn ohessa hän on opiskellut ja siirtynyt vähitellen eri tehtävien kautta osastonhoitajaksi. Kontulan terveysasemalla hän on työskennellyt vuodesta 2019. Apotin isojen käyttöönottojen aikaan vuonna 2018 hän ilmoitti kiinnostuksensa toimia esihenkilöiden Apotti-tukihenkilönä ja on siitä lähtien ollut kiinnostunut sen järjestelmän käytöstä ja kehittämisestä. 

Yhteisöllinen tapa syventää osaamista

Suomen terveydenhuollon kuormitus kasvaa sitä mukaa, kun hoivaa tarvitsevien ikääntyneiden osuus väestöstä lisääntyy. Tämä väestörakenteen muutos kohdistaa painetta erityisesti julkiseen terveydenhuoltoon, joka toimii koko järjestelmän perälautana. Tiivistetysti: nykyisillä resursseilla pitäisi saada aikaan enemmän. Siksi juuri sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaatioon kohdistuu suuria odotuksia. 

Oy Apotti Ab:ssä osaamisen kehittämisen yksikössä tuoteomistajana työskentelevä Virpi Bärlund kertoo, että Apotti-järjestelmän kautta käytettävä Apotti-opas on keskeinen työkalu, jolla halutaan tukea sote-ammattilaisten Apotti-järjestelmän käytön työssäoppimista. 

– Tavoitteemme on tuottaa Apotti-oppaaseen materiaalia, jonka avulla työyhteisössä voisi yksin ja yhdessä opetella käyttämään järjestelmää ja saada vinkkejä Apotin käyttöön. Vaikka kaikki käyttävät samaa järjestelmää, niin esimerkiksi terveyskeskuksessa työskentelevän sairaanhoitajan ja lääkärin työnkulut ja järjestelmän käyttötavat eroavat toisistaan, Bärlund sanoo.  

Kontulan terveysasemalla käytössä oleva opiskelumalli saa Bärlundilta kehuja.  

– Apotti on jatkuvasti kehittyvä järjestelmä eli sitä kannattaa säännöllisesti kerrata vaikka vähän kerrallaan. Muutoksia ja kehitystarpeita järjestelmän käyttöön tulee sosiaali- ja terveyspalveluita koskevasta lainsäädännöstä sekä käytettävyyden ja tekniikan kehittymisestä, Bärlund jatkaa. 

Lehikoisen mielestä järjestelmäosaamisen kehittäminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa pelkkää teknisten kyvykkyyksien hiomista. Yhtä tärkeää on panostaa hoitohenkilökunnan kunnolliseen ja jatkuvaan kouluttamiseen ja tietojen päivittämiseen terveydenhuollossa. Moderni terveydenhuolto edellyttää paljon kirjaamista ja tietojärjestelmien käyttöä, joten digitaalisten työkalujen hallinta parantaa hänen mukaansa sekä työn tuottavuutta että hoidon laatua. 

– Meille tässä ei ole kyse vain tekniikan opettelusta vaan myös tavasta tehdä töitä. Kun samanarvoisina ja säännöllisesti käymme läpi sekä tietojärjestelmää että työtilanteita, se synnyttää yhteisöllisyyttä. Siitä tässä on oikeastaan kyse: me teemme tätä yhdessä, Lehikoinen sanoo.