Visuaalinen viestintä sote-alalla: tietosuojan ja todellisuuden välissä

19.3.2024 Blogitekoäly

Kuvia ja visuaalista viestintää käytetään yhä enenevässä määrin välittämään informaatiota, herättämään tunteita ja kiinnittämään huomio. Vanha sanonta ”kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” pätee edelleen, mutta samalla visuaalisuuden kyllästämässä kulttuurissamme huono kuva voi olla yhtä turhauttava kuin tuhat tarpeetonta sanaa.

Viestinnässä ja verkkojournalismissa suhtauduttiin pitkään kuvalliseen viestintään asenteella, että ihan mikä vain kuva käy, kunhan on kuva. Vakavasti otettava organisaatio ei hyväksyisi kirjoitusvirheitä omassa sisällössään. Heikot ja informaatioarvoltaan tyhjät kuvituskuvat löytävät kuitenkin edelleen tiensä julkaisuihin.

Kuvien luominen tekoälyllä on tehnyt kuvittamisesta helpompaa, mutta vaikka AI-työkaluilla tuotetut mukaelmat valokuvista menevätkin jo ulkonäön puolesta läpi todellisista valokuvista, ei pelkkä näköisyys takaa laatua. Nopeasti kasaan promptatut AI-kuvat voivat viedä kuvallista viestintää entistä monotonisempaan suuntaan, jossa kuvien esittämät asiat ja todellisuus etääntyvät entistä kauemmas toisistaan.

Tylsistymisen lisäksi heikko visuaalinen viestintä voi johtaa väärinymmärryksiin. Kiinnostavien ja todellista informaatiota välittävien kuvien käyttäminen osana esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden viestintää voivat puolestaa parantaa palveluiden käyttökokemusta ja -astetta, ei ainoastaan tehdä viestinnästä ulkoisesti houkuttelevampaa.

Näiden palveluiden kuvittaminen ei ole kuitenkaan helppoa.

Sosiaali- ja terveyspalvelut sijoittuvat elämämme herkimpien ja yksityisimpien tapahtumien alueelle. Siellä visuaalisen viestinnän käyttö törmää ristiriitaan tietosuojan vaatimusten ja todellisuuden kuvaamisen välillä.

Potilaiden ja asiakkaiden yksityisyyden suojeleminen on äärimmäisen tärkeää. Sote-kenttä onkin erittäin tietosuojattu, niin kansainvälisellä kuin kansallisella lainsäädännöllä sekä asetuksilla. EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) määrittelee tiukasti, mitä tietoja voidaan kerätä, säilyttää ja jakaa, ja sama tietosuojan periaate ulottuu myös visuaaliseen materiaaliin.

Harva meistä haluaa tulla kuvatuksi henkilökohtaisissa ja haavoittuvissa tilanteissa, kuten lääkärin vastaanotolla tai sosiaalityöntekijän tapaamisessa. Toisaalta juuri aidot ja journalistiset valokuvat sote-palveluiden arjesta tarjoaisivat arvokasta tietoa ja ymmärrystä siitä, mitä palveluissa todella tapahtuu.

Tiukoista tietosuojavaatimuksista johtuen mediasta välittyvä kuva sote-palveluista ja niiden tietojärjestelmistä jää usein etäiseksi. Jos kuvallinen näkymä todellisiin tapahtumiin puuttuu, mielikuvat ja mielikuvitus pääsevät kuvittamaan tapahtumia.

Todellisuutta vastaavaa kuvamateriaalia tuottamalla luodaan uutta ja arvokasta tietoa koko yhteiskunnan käyttöön. Mitä tarkempaa ja parempaa tietoa saamme tekstinä tai kuvina, sitä parempia johtopäätöksiä osaamme tehdä käsillä olevan tiedon perusteella.

Apotti-järjestelmän on väitetty hankaloittavan sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitamista. Kuitenkin esimerkiksi HUS, joka käyttää Apottia, listattiin juuri yhdysvaltalaisen Newsweek-lehden 250 maailman parhaan sairaalan rankingissa sijalle 50. HUSin sijoitus maailman parhaimpien sairaaloiden joukkoon voi tuntua ristiriitaiselta, jos on jatkuvasti nähnyt uutisia, joissa viitataan Apottiin toimimattomana järjestelmänä.

Newseekin uutinen ei kuitenkaan yllättäisi, jos näkisimme enemmän kuvia kotimaisen terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon laadukkaista palveluista, jonka taustalla ja tukena myös Apotti-järjestelmä toimii.

Siksi me Apotin viestinnässä yritämme aina mahdollisuuksien mukaan kuvata niitä sosiaali- ja terveyspalveluita, joissa Apotti-järjestelmää käytetään, sekä todellisia ihmisiä, jotka järjestelmää kehittävät.

Mutta toki kuvituksille – ja kyllä, myös tekoälyllä luoduille kuville – on meille käyttöä. Esimerkiksi Apotti-järjestelmän koulutusmateriaaleissa aiomme käyttää Midjourney-tekoälytyökalulla luotuja kuvia sote-palveluiden kuvittamiseen esityksissä. Tekoäly auttaa siis tuottamaan kuvia tilanteista ja palveluista, joista on tietoturva- ja yksityisyydensuojan takia työlästä tuottaa vastaavaa materiaalia.

Rajanveto aitojen ja tekoälyn luomien kuvien välillä täytyy kuitenkin olla katsojalle sekä esittäjälle selvä. Vastuullinen esittäjä tekee aina tiettäväksi katsojalle, koska kyseessä on tekoälyn tuottama kuva ja koska taas todellisen tapahtuman dokumentaatio. Valokuvan tulisi olla pääsääntöisesti todiste ja informaation säilyttäjä menneestä tapahtumasta. Tekoälyllä luotu kuva on fiktiivinen kuvitus ja mukaelma valokuvasta, jolla ei tule erehdyttää katsojaa.

Henri Salonen

On brutalistisen arkkitehtuurin arvostaja ja verkkoviestinnän asiantuntija, joka käyttää päivänsä erityisesti visuaalisen viestinnän parissa.

Tilaa Apotin uutiskirje