Tiukka sääntely hidastaa osaltaan terveyspalveluiden digitalisaatiota

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella terveyskeskuslääkärinä ja Apotti-asiantuntijana työskentelevä Rasmus Paetau vastaa kysymyksiin siitä, miten digitalisaatio on muuttanut lääkärin työtä.
Artikkeli on ensimmäinen osa Apotin juttusarjasta, joka käsittelee sote-ammattilaisten työn muuttumista.

Miten koet työsi muuttuneen viimeisen noin kymmenen vuoden aikana? 

Työn monimutkaisuus on jatkuvasti lisääntynyt. Monimutkaisuutta lisää jo lääketieteellisen tiedon ja tutkimusmahdollisuuksien jatkuva lisääntyminen. Lisäksi erityisesti tietosuojaan ja lääkinnällisiin laitteisiin liittyvän sääntelyn monimutkaistuminen heijastuu väistämättä käytettäviin tietojärjestelmiin ja on tehnyt potilastietojen käsittelystä aiempaa työläämpää. 

Millaisia vaikutuksia digitalisaatiolla ja uusilla järjestelmillä, kuten Apotilla, on ollut päivittäisiin työtehtäviisi? 

Tietokoneen käytön vaatima osuus ammattilaisen työajasta ja huomiokyvystä on kasvanut. Samalla sekä ammattilaisen että potilaan digitaitojen tasosta on tullut uusi eriarvoistava ja jopa hoidon onnistumista määrittävä tekijä. Konsultaatiokynnys on madaltunut ja konsultaatiot lisääntyneet. 

Mitkä ovat olleet suurimmat haasteet, joita olet kohdannut digitalisaation myötä? 

Alaa koskeva sääntely on lisääntynyt ja monimutkaistunut siinä määrin, että terveydenhuollon tietojärjestelmien kehitys on merkittävästi hidastunut ja kallistunut. Järkeviä ammattilaisten työtä helpottavia ja potilaan hoitoa parantavia ominaisuuksia on jätetty toteuttamatta tai tyhmennetty, jotta niitä ei katsottaisi lääkinnällisiksi laitteiksi. Näin hukataan merkittävä osa digitalisaation potentiaalista. 

Onko digitalisaatio tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia tai parannuksia työssäsi? Jos on, niin millaisia? 

Maisa-asiakasportaali on vähentänyt puhelinsoittojen määrää ja madaltanut kynnystä esittää potilaalle tarkentavia kysymyksiä esimerkiksi reseptien uudistamispyyntöjä tai tutkimustuloksia käsitellessä. Maisan kyselylomakkeet ja kuvaliitteet ovat vähentäneet paperilomakkeiden tarvetta.  

Läheisen hoidon seuraaminen on helpottunut puolesta asioinnin kautta, jolloin esimerkiksi muistisairaan potilaan tukiverkosto pysyy ajan tasalla suunnitelmista ja voi osaltaan tukea niiden toteutumista. Maisan ajastetuilla viesteillä voin jo uutta lääkettä määrätessä ajastaa kuukauden päähän viestin, jossa kysyn potilaalta, miten lääke on toiminut.  

Yhteinen tietojärjestelmä ja työkori auttavat perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa pysymään ajan tasalla toistensa suunnitelmista ja madaltavat konsultaatiokynnystä. 

Miten potilaat ovat reagoineet digitaalisten palveluiden lisääntymiseen? 

Pääosin hyvin. Maisa-portaali on yksi Apotti-järjestelmän parhaista ja eniten kiitosta saaneista ominaisuuksista, ja sen kautta voi hoitaa monia asioita digitaalisesti. Erityisesti nuoret ja keski-ikäiset potilaat ja potilaiden omaiset käyttävät sitä aktiivisesti. Toki edelleen on potilaita, jotka eivät halua tai voi käyttää digitaalisia kanavia. Onneksi Apotissa myös kirjeiden lähettäminen onnistuu suoraan järjestelmästä. 

Oletko saanut riittävästi koulutusta ja tukea uusien työkalujen käyttöönotossa? 

Olen itse saanut hyvin koulutusta, koska toimin Apotti-asiantuntijana, mutta peruskäyttäjät eivät mielestäni saa tarpeeksi. Apotti on toiminnallisuuksiltaan laaja järjestelmä, joka kehittyy jatkuvasti, joten olisi tärkeää, että koulutuksia järjestettäisiin säännöllisesti myös alkuperehdytysten jälkeen. 

Onko yhteistyö kollegoiden kanssa muuttunut digitalisaation ja esimerkiksi Apotin myötä? 

Yhteistyö ja konsultaatiot ammattilaisten välillä ovat digitalisoituneet siinä missä yhteydenpito potilaan kanssa. Teams sekä Apotin työkoriviestit ja digikonsultaatiot ovat korvanneet puhelimen käyttöä ja madaltaneet konsultaatiokynnystä. Myös hoitajien työtehtävien laajeneminen on lisännyt lääkärikonsultaatioiden tarvetta. Tiedon näkyminen Apotin sisällä organisaatiorajojen yli on helpottanut potilaan kokonaistilanteen hahmottamista.

Miten näet sote-alan tulevaisuuden digitalisaation näkökulmasta – minne ollaan menossa? 

En ole viime aikoina ehtinyt seurata lainsäädännön kehitystä tarkasti, mutta tiedän, että sääntelyn ongelmia on nostettu esiin useilta tahoilta, ja elän toivossa, että saisimme selkeämpää ja käytännönläheisempää sääntelyä, joka ei keskittyisi pelkästään riskien välttämiseen, vaan myös hyötyjen mahdollistamiseen. 

Lisäksi toivoisin lainsäätäjiltä selkeämpää ohjeistusta siitä, miten monimutkaisia asetuksia tulisi tulkita käytännön ristiriitatilanteissa. Järjestelmiä kehittävien yritysten johdolta toivoisin linjanvetoa siitä, miten kiistanalaisia asioita yrityksen sisällä tulkitaan. Nyt kehitystyössä tehtävät tulkinnat esimerkiksi ohjelmistoista lääkinnällisinä laitteina vaikuttavat usein arkijärjen vastaisilta ja ovat käytännössä estäneet monien työtä helpottavien ja potilaiden hoitoa parantavien ominaisuuksien kehityksen etenemisen kohtuuajassa. 

Tekoälystä puhutaan paljon, ja siinä varmasti onkin paljon potentiaalia: on esimerkiksi kehitetty ratkaisuja, joissa tekoäly kuuntelee potilaan ja ammattilaisen keskustelua ja tekee siitä yhteenvedon ammattilaisen tarkistettavaksi. Tarvetta olisi myös tulkkausta tekeville työkaluille, sillä meilläkin Länsimäen terveysasemalla käy paljon vieraskielisiä potilaita, eikä tulkkia aina saada mukaan. Hoidon viivästyminen tai epäonnistuminen kielitaidosta johtuvien väärinymmärrysten vuoksi ei ole harvinaista.