Osasto-Maisan piloteissa etsitään toimivimpia käytäntöjä eri hoitoympäristöihin

Osasto-Maisan uudet pilotit käynnistyivät toukokuun alkupuolella Helsingissä Laakson sairaalassa ja Riistavuoren seniorikeskuksessa. Syyskuulle asti jatkuvien pilottien tavoitteena on kerätä kokemuksia palvelun käytöstä erilaisissa hoitoympäristöissä.

Riistavuoren seniorikeskuksessa Osasto-Maisaa testataan Tupasvilla-ryhmäkodissa, jossa asuu 26 muistisairasta asukasta. Riistavuoren pilotissa erityistä on se, että Osasto-Maisan toiminnot on rakennettu puolesta-asioijien käyttöön.

Haastatteluhetkellä Osasto-Maisan pilotti on ollut käynnissä noin kuukauden. Tupasvillan vastaava sairaanhoitaja Johanna Salminen ja fysioterapeutti ja Apotti-koordinaattori Noora Grönlund kertovat pilotin lähteneen seniorikeskuksessa pieniä alkukankeuksia lukuun ottamatta hyvin liikkeelle.

– Näin pilotin alkuvaiheessa uudet toimintatavat vaativat vielä totuttelua, ja rutiinit Osasto-Maisan käyttöön ovat vasta muotoutumassa, Grönlund kertoo.

Salmisen mukaan myös Maisa-palvelu itsessään on monelle hoitajalle entuudestaan vieras, ja pilotti toimii samalla väylänä tutustua myös siihen.

Ajansäästöä on jo huomattu

Pilotin ensimmäisten viikkojen aikana Osasto-Maisasta on kertynyt jonkin verran kokemuksia myös puolesta-asioijilta. Palvelun kautta puolesta-asioijat voivat esimerkiksi olla yhteydessä hoitoyksikköön kiireettömillä yhteydenottopyynnöillä.

Grönlundin mukaan aktiivisimmat käyttäjät ovat ottaneet toiminnon hyvin vastaan ja kokeneet sen toimivaksi väyläksi yhteydenpitoon. Pilotin alkuvaiheessa on kuitenkin havaittu myös joitakin käytännön tilanteita, jotka vaativat vielä totuttelua.

– Jos omainen on laittanut meille viestin, mutta emme ole ehtineet vielä reagoida siihen, uutta yhteydenottopyyntöä ei voi laittaa. Uusi yhteydenottopyyntö voidaan lähettää vasta sen jälkeen, kun aiempi pyyntö on käsitelty. Tämä on koettu pieneksi haasteeksi, Grönlund kuvailee.

Ennen pilotin alkua Salmisen ja Grönlundin odotus Osasto-Maisaa kohtaan oli, että se vapauttaa hoitajien aikaa puhelimen äärestä, kun omaiset voivat olla yhteydessä Maisan kautta. Tämä on heidän mukaansa osin jo toteutunutkin.

– Yhteydenpito viestitse Maisan kautta vie usein vain muutaman minuutin, kun taas saman asian hoitamiseen puhelimitse voisi helposti kulua puoli tuntia, Salminen kertoo.

Toinen pilottiin kohdistunut odotus liittyi Elämäni tarina -kyselyyn. Sen avulla hoitajat saavat tietoa muun muassa asukkaan taustasta, tavoista, mieltymyksistä ja arjesta, mikä tukee yksilöllisen hoidon suunnittelua ja toteutusta.

– Aiemmin Elämäni tarina -kysely on annettu omaisille täytettäväksi paperilomakkeena. Haasteena on ollut se, että täytettyjä lomakkeita ei ole aina saatu takaisin, ja palautuneet vastaukset on pitänyt kirjata käsin Apotti-järjestelmään, Grönlund kertoo.

Osasto-Maisan myötä puolesta-asioija voi täyttää kyselyn itselleen sopivana ajankohtana suoraan Maisassa, minkä jälkeen tiedot siirtyvät suoraan Apottiin ammattilaisten käyttöön ilman erillistä kirjaamista.

Haastatteluhetkellä kyselyä ei ollut vielä päästy testaamaan käytännössä. Sen käyttö on alkamassa pilotin myöhemmässä vaiheessa.

Pilotin edetessä Salminen ja Grönlund toivovat saavansa lisää kokemuksia Osasto-Maisan eri toiminnoista sekä palautetta puolesta-asioijilta palvelun toimivuudesta.

Kokemuksia traumakuntoutusosastolta

Toukokuun alkupuolella toinen Osasto-Maisan pilotti käynnistyi Laakson sairaalassa. Siellä palvelua pilotoidaan traumakuntoutusosastolla, jossa asiakkaina on eri-ikäisiä traumapotilaita.

Laakson sairaalassa Osasto-Maisan käyttö ei haastatteluhetkellä ollut vielä muodostunut näkyväksi osaksi osaston arkea.

Apulaisosastonhoitaja Elina Siparin mukaan palvelun käyttö on toistaiseksi ollut melko vähäistä, mikä voi osaltaan liittyä potilasryhmän ikään.

– Lisäksi ne potilaat, jotka ovat tämän tyyppisessä sairaalassa hoidossa, eivät välttämättä ole aktiivisia Maisan käyttäjiä ylipäätään, osastonhoitaja Karla Wendt lisää.

Toistaiseksi Laakson sairaalassa ei ole vielä ehditty muodostaa selkeää käsitystä siitä, missä tilanteissa Osasto-Maisasta voisi olla eniten hyötyä osaston arjessa. Koska palvelun käyttö on pilotin alkuvaiheessa ollut melko vähäistä, sen vaikutuksia ei ole vielä ollut mahdollista arvioida laajemmin.

Henkilöstön näkemyksen mukaan Osasto-Maisan mahdolliset hyödyt voivat näkyä selvemmin pidemmällä aikavälillä.

– Nyt ollaan vielä eräänlaisessa murrosvaiheessa, sillä potilasryhmämme on melko iäkästä. Jos palvelun käyttö laajenee ja kehittyy, uskon, että siitä voi tulevaisuudessa muodostua hyvä väylä asiointiin ja yhteydenpitoon, apulaisosastonhoitaja ja Apotti-koordinaattori Elina Manninen arvioi.

Manninen, Sipari ja Wendt pohtivat, että Osasto-Maisan hyödyt voivat näyttäytyä myös eri tavoin erilaisissa hoitoympäristöissä.

Traumakuntoutusosasto on suhteellisen pieni ja osastolla etäisyydet ovat lyhyitä. Lisäksi potilaiden hoitotilanteet muuttuvat usein nopeasti, minkä vuoksi palvelu ei välttämättä tuo samanlaista helpotusta henkilöstön arkeen kuin joissakin muissa hoitoympäristöissä.

Haastateltavat pitävät kuitenkin pilotointia tärkeänä mahdollisuutena tunnistaa sekä toimivia käytäntöjä että jatkokehittämisen tarpeita.

– Osasto-Maisan idea ja perusajatus on mielestäni hyvä. Kaikkia palvelun hyötyjä ei välttämättä nähdä vielä tässä vaiheessa, mutta pilotin avulla saadaan tietoa siitä, mikä toimii eri toimintaympäristöissä ja mitä kannattaa vielä kehittää, Wendt summaa.