25.6.2026 Tiedote
Kirjaaminen kevenee makrojen avulla
22.5.2026 TiedoteApotti
Apotti-järjestelmässä alkuvuodesta käyttöönotetut makrot helpottavat kirjaamista päivystyksissä ja vuodeosastoilla. Ammattilaisen mukaan makrojen hyöty näkyy päivystyksen arjessa nopeampana kirjaamisena ja siinä, että aikaa jää enemmän potilastyöhön.
23 727. Arviolta näin monta ammattilaisen tekemää klikkausta Apotti-järjestelmässä alkuvuodesta käyttöön otetut järjestelmämakrot ovat säästäneet maaliskuun loppuun mennessä.
Järjestelmämakrot ovat valmiita pikavalintoja, joilla toistuviin tilanteisiin liittyviä kirjauksia voidaan tehdä yhdellä valinnalla. Niiden tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa kirjaamista päivystyksissä ja vuodeosastoilla.
Kun makro valitaan, seurantalomakkeen yleisimmät kohdat täyttyvät automaattisesti. Tarvittaessa ammattilainen voi muokata tai poistaa yksittäisiä tietoja potilaan tilanteen mukaan.
– Järjestelmämakroja on luotu muutamiin yleisimpiin valmiisiin kirjausrakenteisiin, joissa samoja arvioita tehdään toistuvasti, kuten potilaan voinnin ensiarviointiin päivystyksissä (ABCD-arvio) sekä tavallisimpiin katetreihin ja haavoihin liittyviin arviointeihin, tuotepäällikkö Petra Haataja kertoo.

Kiireisessä päivystyksessä pienikin säästö kasvaa suureksi
Meilahden päivystyksessä työskentelevä sairaanhoitaja ja Apotti-asiantuntija Sabina Holopainen hyödyntää makroja osana päivittäistä työtään. Yksikkö on yksi Euroopan vilkkaimmista päivystyksistä, ja potilasmäärät vaihtelevat tavallisesti 200–300 potilaan välillä vuorokaudessa.
Päivystyksessä jokaisesta potilaasta tehdään ensiarvio ja kirjaukset, joita kertyy työpäivän aikana runsaasti. Holopaisen mukaan makrot nopeuttavat hoitotyön kirjaamista ja vähentävät toistuvaa työtä, mikä vapauttaa aikaa potilastyöhön.
Hyöty näkyy hänen mukaansa erityisesti hyväkuntoisten potilaiden hoidossa.
– Makrojen hyöty konkretisoituu parhaiten hyväkuntoisten potilaiden kohdalla, kun jokaiselle tehdään peruselintoimintojen ABCD-arvio. Makrot nopeuttavat työtä merkittävästi esimerkiksi aulapotilaiden hoidossa ja etenkin infektiokauden aikana, kun useimpien ABCD-arvio on pääsääntöisesti normaali.
Yksittäisen arvion kohdalla makro voi säästää useita klikkauksia. Holopainen havainnollistaa tätä esimerkeillä.
– Esimerkiksi ABCD-arvion D-kohdassa arvioidaan potilaan tajunnan tasoa Glasgow’n kooma-asteikolla, jossa tarkastellaan silmien avaamista sekä puhe- ja liikevastetta. Päivystyksessä potilas saa tästä usein täydet pisteet, mikä tarkoittaa normaalitilannetta. Ilman makroa tässä arvioinnissa tehdään kolme klikkausta, mutta makroa käyttämällä riittää yksi, jolloin säästetään kaksi, Holopainen selventää.
– Sama pätee B-kohdan eli hengityksen arviointiin, jossa tarkastellaan esimerkiksi hengityksen laatua ja mahdollisia poikkeavia ääniä. Ilman makroa kirjaukseen tarvitaan neljä klikkausta, mutta makroa käyttämällä selvitään yhdellä, jolloin kolme klikkausta säästyy. Jos potilaan hengityksessä on jotain poikkeavaa, kuten rohinaa, tiedot voi muuttaa yhdellä klikkauksella, jolloin klikkauksia säästyy silti kaksi, hän jatkaa.
Holopainen kuitenkin muistuttaa, etteivät makrot korvaa terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota missään tilanteessa, vaan kirjausten oikeellisuus on aina varmistettava potilaskohtaisesti.

Mitä seuraavaksi?
Maaliskuun loppuun mennessä makroja oli käytetty Apotti-järjestelmässä noin 13 800 kertaa. Käyttökokemusten perusteella uusia järjestelmämakroja on Petra Haatajan mukaan tarkoitus kehittää jatkossa lisää.
Päivystyksissä tehtävään peruselintoimintojen ABCD-arvioon kuuluu myös E-arvio, jossa tarkastellaan muun muassa potilaan ihon kuntoa ja mahdollisia painehaavoja jo hoitoon tullessa. Tätä tukeva E-makroa on kehitteillä seuraavaksi.
Sabina Holopaisen mukaan E-arvio jää tilastojen perusteella tällä hetkellä helposti kirjaamatta, vaikka se on tärkeä osa peruselintoimintojen kokonaisarviota.
– Uskon, että E-makro voi osaltaan parantaa kirjaamista ja varmistaa, että kaikki keskeiset havainnot dokumentoidaan jo potilaan tullessa. Tämä tukee sekä hoidon laatua että potilaan oikeusturvaa, Holopainen toteaa.
Jaana Kallioniemi
on ihmislähtöinen ja analyyttinen viestinnän asiantuntija ja tarinankertoja, joka innostuu monimutkaisen selkeyttämisestä sekä merkityksellisen ja ymmärrettävän viestinnän rakentamisesta.


