Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio on suuri mahdollisuus

Pitkään valmisteltu sote-uudistus sai sinettinsä kesäkuussa, kun eduskunta hyväksyi mittavan lakipaketin. Hyvinvointialueiden toiminnan valmistelu käynnistyy väliaikaisissa toimielimissä syksyn mittaan. Asiakas- ja potilastietojärjestelmät nousevat uudistuksen edetessä jatkuvasti otsikoihin, eikä ihme: järjestelmät muodostavat merkittävän osan sote-uudistuksen muutoskustannuksista, joten niihin liittyy monenlaisia intressejä. On tärkeää, että julkinen keskustelu perustuu oikeaan tietoon.

Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Vaasan sairaanhoitopiirien yhteisessä Aster-hankkeessa eletään päätöksentekovaihetta ja keskustelu aiheen ympärillä käy kiivaana. Tämä on ymmärrettävää, sillä asiakas- ja potilastietojärjestelmillä on suuri merkitys sote-ammattilaisen päivittäisessä työssä.

HUSin ja useiden Uudenmaan kuntien yhteinen Apotti-järjestelmä – maailman ensimmäinen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhdistävä toiminnanohjausjärjestelmä – on nostettu toistuvasti esiin Aster-hanketta koskevassa julkisessa keskustelussa. Keskustelussa on kuitenkin esitetty myös virheellisiä väitteitä. Minusta on alkanut tuntua siltä, että julkinen keskustelu johtaa helposti ns. rikkinäinen puhelin -syndroomaan: joku pyöristää ensin kustannukset puoleen miljardiin, seuraava puhuu miljardiluokasta ja sitä seuraava jo useamman miljardin hankkeesta. Sama toistuu muiden väitteiden kohdalla. Oikeaa ja ajantasaista tietoa Apotista löytyy verkkosivuiltamme.

On väitetty Apotti-järjestelmän heikentäneen työn tehokkuutta HUSissa. Tämä ei pidä paikkaansa: potilastietojärjestelmän käyttöönoton yhteydessä tuottavuus laskee tyypillisesti 4–12 viikon ajaksi, ja siihen varaudutaan suunnitelmallisesti. Näin myös HUSissa, jossa esimerkiksi marraskuussa 2020 tapahtuneen 17 000 loppukäyttäjän käyttöönoton jälkeen tuottavuus palasi pääosin edeltävälle tasolle 6 viikon aikana. Tällä hetkellä HUSissa on osin ylitetty aiemmat tuottavuuslukemat, joskin on myös yksiköitä, joiden toimintavolyymi ei ole vielä palautunut entisiin lukemiin. Väitteet Tanskan Epic-sairaaloiden (ns. Sundhedsplatformen) tuotannon laskusta eivät myöskään pidä paikkaansa: näillä sairaaloilla oli vuonna 2018 toiseksi korkeimmat tuottavuusluvut Tanskan sairaaloista. Vuodesta 2017 vuoteen 2018 pääkaupunkialueen Epic-sairaaloissa on mitattu korkein tuottavuuden lisääntyminen: vuosi järjestelmän käyttöönottojen päätyttyä tuottavuus on noussut 4,4 prosenttia. Edellisten 15 vuoden aikana tuottavuuden kasvu on ollut n. 2,4 prosenttia vuodessa.

Apotti-hankkeen kustannuksista on myös esitetty virheellistä tietoa. On puhuttu miljardi-investoinnista. Todellisuudessa investointikulu 50 000 käyttäjälle on noin 408 miljoonaa euroa. Luku on alkuperäistä suunnitelmaa suurempi lähinnä sen vuoksi, että järjestelmän käyttäjämäärä on hankkeen aikana kohonnut merkittävästi.

Sote-ammattilaiset mukana järjestelmäkehityksessä

Apotti-järjestelmän käytettävyys on ollut valokeilassa Potilastietojärjestelmät lääkärin työssä -tutkimuksen julkaisun jälkeen. Järjestelmien – joita ei ao. tutkimuksessa sinänsä vertailtu keskenään – kouluarvosanoilla on revitelty lehtien palstoilla ja sosiaalisen median kanavissa, ja myös Aster-hankkeen vastustajat ovat vedonneet tutkimukseen laajan toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa vastustaessaan.

Tieteellinen tutkimus ja avoin keskustelu asiakas- ja potilastietojärjestelmistä ja niiden mahdollisista haasteista onkin tärkeää. Se auttaa järjestelmätoimittajia jatkokehitystyössä. Jotta tähän arvokkaaseen keskusteluun saataisiin lisää syvyyttä, olisi hyvä arvioida myös eri järjestelmien laajuus/kattavuus sosiaali- ja terveydenhuollon eri osa-alueiden osalta. Asiakas- ja potilastietojärjestelmien kirjo on laaja ja järjestelmien kyvykkyyksissä on huomattavia eroja – jos järjestelmiä verrataan vaikkapa autoihin, mukaan mahtuu vaihtoehtoja mopoautoista rekkoihin. Esimerkiksi järjestelmien hintoja vertailtaessa on hyvä ymmärtää, mitä rahalla saa.

Järjestelmiä tehdään ennen kaikkea asiakkaan ja potilaan parhaaksi. Apotti pyrkii optimoimaan kokonaisia hoitopolkuja ja prosesseja, jotta asiakkaan ja potilaan asiointi olisi mahdollisimman sujuvaa, asiointipaikasta riippumatta. Paras lopputulos saavutetaan, kun sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset – käytännön hoito- ja hoivatyön huippuammattilaiset – otetaan tiiviisti mukaan järjestelmäkehitykseen. Apotissa näin on ollut alusta alkaen: kaiken kaikkiaan hankkeen eri vaiheissa on ollut mukana yli 5 000 sote-ammattilaista. Miksi kouluarvosana oli tästä huolimatta niin huono?

Apotti-järjestelmän käyttäjien lyhyt käyttökokemus ja toiminnanmuutoksen laajuus varmasti heijastuvat kielteisissä arvioissa. On kuitenkin selvää, että järjestelmässä on kehitettävää ja korjattavaa. Jälkiviisaus on tietysti myös helppoa. Tehdyn kehityksen kriittinen tarkastelu auttaa kuitenkin korjausliikkeiden tekemisessä. Tietyt ratkaisut – kuten järjestelmän näkymien pitkälle viety räätälöinti erikoisalojen tarpeiden mukaan harmonisoinnin kustannuksella – näyttävät jälkikäteen arvioituna vääriltä. Kiitos Apotti-järjestelmän käyttäjiltä, asiakasorganisaatioilta ja tutkimustuloksista saadun tiedon meillä on varsin selkeä kuva suurimmista ongelmista. Olemme käynnistäneet järjestelmän jatkokehityksen tiekartan valmistelun. Sote-ammattilaisemme ansaitsevat järjestelmän, joka tukee heidän toimintaansa parhaalla mahdollisella tavalla. Apotti-järjestelmässä on kaikki valmiudet tähän.

Laajat toiminnanohjausjärjestelmät, kuten Apotti, tuottavat sote-palveluiden kehittämisen ja kohdentamisen tueksi jatkuvasti tietoa ja avaavat mahdollisuuksia tekoälyn ja automaation hyödyntämiseen. Keskeinen menestystekijä tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollolle on myös hyvin toimiva kansalaisten sähköinen asiointipalvelu – esimerkiksi Apotti-järjestelmän Maisa-asiakasportaalilla on jo lähes 500 000 käyttäjää! Sote-uudistuksen tavoitteet huomioiden onkin tärkeää tarkastella tietojärjestelmien mahdollisuuksia kansanterveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä, yhteiskunnan kantokyvyn ylläpitäjinä sekä asiakkaiden ja potilaiden omahoidon tukena. Olemme varmasti kaikki yhtä mieltä siitä, että digitalisaatio on tullut jäädäkseen myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon – itse näen sen suurena mahdollisuutena.

Hannu Välimäki
Toimitusjohtaja, Oy Apotti Ab