Ajankohtaista

Tinja Lääveri

Lääkäri Tinja Lääveri halusi Apottiin mukaan, jotta terveydenhuoltoon saataisiin paremmat työvälineet

13.12.2016.

Kehittämispäällikön pesti Apotissa pitää Tinja Lääverin kiireisenä. Alun perin hän lähti kolmeksi kuukaudeksi kouluttamaan HUS:n potilastietojärjestelmän käyttöä vuonna 2010, ollessaan samanaikaisesti erikoistumassa infektiotauteihin.

– Olin tuolloin täysin kypsä käytössä olleisiin potilastietojärjestelmiin. Kiersin puhumassa, kuinka huono järjestelmien käytettävyys on ja kuinka lääkäreitä tarvitaan mukaan kehittämistyöhön, Lääveri kertoo.

Lääveri oli kuulunut vuodesta 2007 Lääkäriliiton hallitukseen ja vetänyt samoihin aikoihin perustettua eHealth-valiokuntaa. Vuonna 2010 he toteuttivat suuren käytettävyystutkimuksen kaikista Suomen potilastietojärjestelmistä. Näin saatiin yleiseen tietoon, että lääkärit olivat laajasti tyytymättömiä käytössä oleviin järjestelmiin. Tutkimus toistettiin neljän vuoden päästä, eivätkä tulokset olleet juuri parantuneet.

 

Lääveri on nähnyt Apotin vaiheet vaikeasta alusta alkaen

Kouluttamisen jälkeen Lääveri osallistui Sirius-projektiin, jossa selvitettiin, millä ehdoilla kansainväliset järjestelmätoimittajat olisivat valmiita tuomaan potilastietojärjestelmänsä Suomeen. Siriusta seurasi Apotti.

– Olin halunnut parempia potilastietojärjestelmiä ja kun minulle annettiin mahdollisuus vaikuttaa, tartuin siihen. Alussa meitä oli Apotissa tosi pieni porukka. Emme olleet osanneet varautua ryöpytykseen, joka Apottiin kohdistui, Lääveri muistelee.

– Jälkiviisaana voi sanoa, että olisi esimerkiksi pitänyt heti alkuun viestiä, mikä on asiakas- ja potilastietojärjestelmä. Mutta meillä meni aikaa sen hahmottamiseen, että kyse ei ole vain asiakasrekisteristä vaan paljon laajemmasta kokonaisuudesta, johon kuuluu toiminnanohjaus, päätöksentuki ja asiakas- ja potilasportaali.

Erityisen hyvänä muistona hankinnan ajalta Lääverin mieleen ovat jääneet tuotevertailut, joissa ihmiset olivat erittäin motivoituneesti mukana valitsemassa Apottiin tietojärjestelmää. Myös Apotti-toimiston kasvu ja uusien ihmisten mukaantulo on ollut Lääverin mielestä mukavaa.

– Asiat hoituvat paljon helpommin, kun talon sisällä on joku, joka tietää heti vastauksen eikä tarvitse hakea joka asiaan kannanottoja ulkopuolelta.

 

Työtä on motivoinut usko muutokseen

Lääveri on nähnyt uransa aikana, miten asioita voidaan muuttaa järkevään suuntaan, kun kehityksessä huomioidaan käyttäjät.

– Koen, että pystyn työlläni vaikuttamaan suomalaiseen terveydenhuoltoon ja siihen, millaisilla työkaluilla asioita hoidetaan. Oleellista on, että mahdollistetaan laajempi muutos. Kaiken ei tarvitse pysyä ennallaan.

Lääveri kokee tärkeäksi vaikuttaa myös siihen, miten kehitystyötä organisoidaan jatkossa.

– Monessa tietojärjestelmäprojektissa on ollut ongelmana, että ihmiset ovat edustaneet vain itseään eivätkä mitään suurempaa kokonaisuutta. Usein he eivät ole edes olleet perillä yksiköidensä kehityssuunnitelmista.

Lääveri on ollut ideoimassa Apotti-asiantuntijakonseptia, joka perustuu ajatukselle, että päätöksenteko vaatii laajan hyväksynnän – yksi ihminen ei tee päätöksiä.

Apotti-hankkeessa työskentelee nyt 65 Apotti-asiantuntijaa, jotka ovat rakentaneet ympärilleen verkoston tarvittavista erikoisosaajista. Apotti-asiantuntijat ovat itsekin sosiaali- ja terveydenhuollon kokeneita ammattilaisia, ja suuri osa heistä hoitaa hankkeen aikanakin osa-aikaisesti päätoimeaan HUS:ssa tai kunnalla. Heillä on yhteys myös yksiköidensä johtoryhmiin.

 

Lääkärin työ vetää edelleen puoleensa

Lääveri on kehittämispäällikön toimensa ohella tehnyt lääkärin työtä keikkaluontoisesti. Vapaa-ajallaan hän matkustelee ja kirjoittaa väitöskirjaa.

– Työskentelin 15 vuotta täyspäiväisenä lääkärinä ja siinä työssä on kyllä omat puolensa, Lääveri sanoo.

– Ajattelen myös, että minun kuuluu käyttää nykyisiä järjestelmiä, kunnes asiat saadaan paremmiksi. Etten vaan nouse norsunluuntorniin, mutta että huomaan myös nykyjärjestelmien hyvät puolet!

Sama pätee Apotti-asiantuntijoihin ja moneen muuhunkin hankkeessa työskentelevään.

– Työtämme motivoi suuresti ajatus siitä, että jos nyt tehdään työ huonosti, siitä joudutaan kärsimään tulevaisuudessa jokaikinen arkipäivä.

 

Tulevaisuus tehdään yhdessä

Lääveri näkee, että Apotti olisi ratkaisu suureen osaan sote-ongelmista. Onhan se sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen järjestelmä, joka tuottaa juuri sitä tietoa, jota sote-johto tarvitsee.

– Nyt tarvitaan yhteisyyden tunnetta. Teemme yhteistä järjestelmää, mikä ei tarkoita sitä, että jatkossa kaikki asiat tehdään kaikkialla samalla tavalla. Toivon, että saamme ihmisiä eri organisaatioista mahdollisimman paljon mukaan, jotta voimme imeä hankkeeseen asiantuntemusta ja jotta Apotti-tieto kulkee organisaatioissa eteenpäin.

– Asiantuntijaresurssien hyödyntämisen ja muutosjohtamisen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Pitää esimerkiksi kirjoittaa auki, mitä mikäkin päätös tarkoittaa yksittäisen työntekijän kannalta, ja miettiä vaikka, miksi kenenkin kannattaa käyttää kirjaamisalustaa.

– Teemme kuitenkin sellaista, mitä Suomessa ei koskaan ennen ole tehty. Meillä on mahdollisuus rakentaa erittäin hyvä työkalu, Lääveri toteaa.