Uudellamaalla tarvitaan yhteistä asiakas- ja potilastietojärjestelmää

15.2.2022 BlogiSote-uudistus

Tammikuussa Suomessa käytiin historialliset vaalit, kun 1.1.2023 toimintansa käynnistäville hyvinvointialueille valittiin päättäjät. Uudet valtuutetut saavat eteensä monimutkaisen kokonaisuuden, eikä vähiten soten ICT-ratkaisujen osalta. Kansalaisten sujuvan hoidon, sosiaali- ja terveydenhuollon integraation ja toiminnan kustannustehokkuuden varmistamiseksi asiakas- ja potilastietojärjestelmä-ratkaisuissa tulisi tavoitella hyvinvointialueiden – ja toisaalta koko Uudenmaan alueen – yhteisiä järjestelmiä.

Tällä hetkellä erityistä päänvaivaa uusille päättäjille aiheuttavat soten ICT-muutoskustannukset. Hallituksen lisätalousarvioesityksessä muutoskustannuksiin osoitettiin lisää rahaa – kyse on kuitenkin osin vuodelle 2023 varatun muutosbudjetin aikaistuksesta. Olisikin tärkeää, että hyvinvointialueilla hyödynnettäisiin mahdollisimman pitkälti olemassa olevia, yhteisiä ratkaisuja ja haettaisiin näin synergiaa myös kustannusten hallinnassa.

Apotti-järjestelmän omistus siirtyy sote-uudistuksen myötä kunnilta Uudenmaan hyvinvointialueille. Tämä mahdollistaa järjestelmän käyttöönoton koko maakunnan alueella. Tällä hetkellä jo 77 % alueen sote-ammattilaisista käyttää Apottia. Yhteisellä järjestelmällä saavutettaisiin siis myös ammattitaitoisen työvoiman liikkuvuuteen liittyviä synergiaetuja.

Uudenmaan tilanne poikkeaa muusta maasta

Uudenmaan alue muodostaa tiiviin kokonaisuuden mm. työvoiman liikkuvuuden – ja sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan – näkökulmasta. Yhteisenä nimittäjänä Uudellamaalla säilyy HUS, joka vastaa jatkossakin erikoissairaanhoidosta koko alueella. Uudistuksessa tulee taata yhdenvertainen hoito kaikille Uudenmaan asukkaille, jotka jatkossakin saavat palveluita niin Uudenmaan neljältä eri hyvinvointialueelta, Helsingiltä kuin HUSiltakin.

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon saumaton toiminta Uudenmaan alueella edellyttää yhteistä tietojärjestelmää sekä runsaasti tietoa, jota yhteisen järjestelmän avulla voidaan kerätä. Apotti-järjestelmän kantavana ajatuksena on yhdistää perus- ja erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon tiedot yhteen järjestelmään, jotta yhteistyö hoitoketjussa tiivistyy potilaiden ja asiakkaiden eduksi.

Tällä hetkellä useissa eri järjestelmissä sijaitseva potilastieto lisää sekä HUSin että alueen kuntien sote-henkilöstön työmäärää ja hankaloittaa hoitoa helpottavan kokonaiskuvan saamista asiakkaasta/potilaasta. Tietoa ei voida myöskään täysimääräisesti hyödyntää toiminnan kehittämiseen.

Yhtenäisten tietojärjestelmien lisäksi tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon tietointegraatiota tukevaa lainsäädäntöä. Uudenmaan erityistilanne on huomioitava sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintasäädösten kokonaisuudistuksessa. Erittäin kannatettava kokonaisuudistus tulee valmistella realistisella tavoiteaikataululla ja tiiviissä vuorovaikutuksessa kentän toimijoiden kanssa. Myös perusteellinen vaikutusten arviointi on tarpeen. Erityisesti vaikutukset potilashoitoon ja potilasturvallisuuteen tulee arvioida huolellisesti.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen edellyttää tietoa

Kansallinen panostus sosiaali- ja terveydenhuoltoon on ollut korona-aikana vahvasti tapetilla. On kuitenkin todennäköistä, että koviin kustannuspaineisiin törmätään kaikilla hyvinvointialueilla. Ne hyvinvointialueet, joilla on 1.1.2023 alkaen käytössään yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä, lähtevät liikkeelle melkoisella etumatkalla. Esimerkiksi Vantaan ja Keravan muodostama hyvinvointialue tulee heti alusta lähtien käyttämään yhteistä Apotti-järjestelmää. Näin hyvinvointialueella voidaan keskittyä alusta alkaen enemmän aiemmin kuntien vastuulla olleiden sote-palveluiden ja toiminnan yhtenäistämiseen ja kehittämiseen, kuin siihen, että saadaan järjestelmät toimimaan.

Apotti-järjestelmä tuottaa sote-palveluiden kehittämisen ja kohdentamisen tueksi monipuolista tietoa. Tiedon avulla kansalaisten palvelut voidaan järjestää heidän tarpeitaan vastaavasti ja niitä voidaan kohdentaa väestöryhmiin, jotka palveluista erityisesti hyötyvät: tavoitteena on siirtää painopistettä raskaista ja kalliista hoidoista ennaltaehkäisyn ja itsehoidon suuntaan, sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti.

Sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää panostusta myös kansalaisten asiointiin ja omahoitoon liittyviin digitaalisiin palveluihin: kehittyneet digitaaliset palvelut edistävät kansalaisten osallisuutta, palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta sekä auttavat hillitsemään jatkuvasti kasvavia kustannuksia. Esimerkiksi Apotin Maisa-asiakasportaalin kautta potilas ja asiakas voi osallistua omaan hoitoonsa, varata aikoja ja tehdä hakemuksia sähköisesti sekä pitää tietoturvallisesti yhteyttä sote-ammattilaisiin. Maisan puolesta-asiointimahdollisuus sujuvoittaa monen arkea.

Meillä Apotissa määrätietoinen vuosien kehitystyö kantaa hedelmää. Apotti on maailman ensimmäinen sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistävä tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä ja ainoa näin pitkällä oleva sote-tietojärjestelmä Suomessa. Järjestelmä on myös kehittynyt merkittävästi ensimmäisen käyttöönoton jälkeen. Käyttökokemusta on kertynyt reilun 3 vuoden ajalta ja käytettävyyden kehittämiseen satsataan vahvasti.

Apotti-järjestelmä on myös osoittautunut käytön aikana erittäin toimintavarmaksi ja sitä on pystytty kehittämään nopealla syklillä. Esimerkiksi koronapandemian aikana Apottiin on tehty jo yli 600 asiakkaiden toivomaa muutosta.

Järjestelmä voidaan ottaa Uudellamaalla käyttöön sujuvasti. Olemme toteuttaneet onnistuneesti jo kymmenen käyttöönottoa. Käyttöönottoihin liittyvät toimintatavat ja -prosessit ovat hioutuneet käytännön työn kautta kuntoon ja niistä on saatu asiakkailta runsaasti kiitosta. Apotti on myös kustannustehokas ratkaisu: laajentuminen koko Uudenmaan kattavaksi järjestelmäksi eli Itä-, Länsi- ja Keski-Uudellemaalle tarkoittaisi 40,5 miljoonan euron investointia. Summa kattaa järjestelmän käyttöoikeudet, käyttöönottoprojektit, tarvittavat uudet integraatiot, konversiot vanhoista järjestelmistä sekä uusien käyttäjien koulutukset.

Uudellamaalla tulisi pyrkiä nopeasti kohti yhteistä asiakas- ja potilastieto- sekä toiminnanohjausjärjestelmää. Näin vältyttäisiin ylimääräisiltä ICT-muutoskustannuksilta. Lisäksi alueen sosiaali- ja terveyspalveluita päästäisiin nopeasti kehittämään ja johtamaan tiedolla – kaikkien alueen asukkaiden parhaaksi.

Hannu Välimäki
Toimitusjohtaja, Oy Apotti Ab

Tilaa Apotin uutiskirje