Tulosperusteisilla kumppanuuksilla ja vaikuttavuusinvestoinneilla ennaltaehkäiseviä palveluja ikäihmisille

19.11.2020 BlogiMaisa

Apotti on käynnistänyt Helsingin kaupungin innovaatiorahaston rahoittaman projektin, jossa selvitetään, miten kaupungin hyvinvointihaasteiden ratkomisessa voisi hyödyntää vaikuttavuusinvestointeja sekä tulosperusteisia kumppanuuksia. Projektissa keskitytään erityisesti rakenteisiin, jotka luovat puitteet tarvelähtöisille, ennaltaehkäiseville ja ikäihmisiä voimaannuttaville palveluille. Apotin kumppanina projektissa toimii Gesund Partners.

Vaikuttavuusinvestoinneilla kestävää kasvua ja lisäpanostuksia ennaltaehkäisyyn

Koska parhaillaan käynnissä oleva ikäihmisten palveluihin liittyvä projektimme keskittyy erityisesti ennaltaehkäisyä mahdollistaviin rakenteisiin, tarkastelemme maailmaa sote-järjestäjän silmin. Nyt ja jatkossa sote-järjestäjä on ratkaisevassa roolissa palvelutuotannon kehittymisessä sekä muun muassa innovaatioiden käyttöönoton edistämisessä ja sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan (SOTE TKI -toiminnan) koordinoinnissa. SOTE TKI -kulma on järjestelmän uudistumisen sekä elinvoimaisuuden ja kestävän kasvun kannalta hyvin relevantti. Esimerkiksi valtioneuvoston tuorehko selvitys  (2019) korostaa tarvetta kirkastaa SOTE TKI-toiminnan päämääriä sekä edistää ohjauksen ja kannustimien johdonmukaista kokonaisuutta. Tämän kehittämiseen haastelähtöisesti muotoillut, aluerajat ylittävät vaikuttavuusinvestoimisen hankkeet voivat tuoda uutta vauhtia.

Järjestäjän mahdollisuudet hyödyntää vaikuttavuusinvestointeja hyvinvointihaasteiden ratkomiseen paranevat vuosi vuodelta. Laajasti määriteltynä vaikuttavuusijoittamisen markkinoiden arvioidaan olevan globaalisti 715 miljardin dollarin suuruinen ja ne kasvavat reipasta vauhtia. Vaikuttavuussijoittamisessa yksityinen pääoma rohkenee yhä useammin ottaa askeleen vastuullisesta sijoittamisesta pidemmälle ja kohti aktiivista pyrkimystä yhteiskunnalliseen muutokseen.

Sijoittajille kyse on yhteiskunnallisten tekojen lisäksi myös tuottojen tavoittelusta sekä systeemivaikutuksesta: vastuullisesti koottu sijoitusportfolio hyötyy uusien, yhteiskunnan kestävää kehitystä tukevien markkinoiden avautumisesta. Nämä suorat ja välilliset hyödyt luovat kannustimia yhä useammalle sijoittajalle olla mukana muotoilemassa uutta systeemidynamiikkaa myös sote-alalla, yksittäisiin osaratkaisuihin (esim. terveysteknologia) sijoittamisen lisäksi.

Sote-järjestäjän ‘kaksikätinen’ kehittämisportfolio

Alustamaisesti ajatteleva, tulosorientoitunut järjestäjä ei määrittele tarkkaan ‘miten’ asetetut tavoitteet saavutetaan, vaan tarjoaa puitteet ja suuntaviivat toiminnalle sekä jättää tilaa asiakasrajapinnassa tapahtuvaan innovointiin ja palveluiden kehittämiseen. Vähäpätöinen tekijä ei ole myöskään asiakasohjaus eli miten järjestäjä voi tietoa tuottamalla ja tarjoamalla voimaannuttaa alueen asukkaita sekä tukea heidän osallisuuttaan.

‘Kaksikätisenä’ kehittäjänä järjestäjä ei keskity pelkästään nykyisen toiminnan jatkuvaan kehittämiseen ja tehostamiseen ‘ylhäältä alas’, vaan fasilitoi ja luo esimerkiksi rahoituksellisia sekä kulttuurillisia puitteita uudistavalle ’alhaalta ylös’ toiminnalle. Vaikka kyse ei ole mistään “hopealuodista”, sote-järjestäjän kannalta esimerkiksi tulosperusteiset rahoitussopimukset tarjoavat fiksusti käytettynä uusia resursseja ekosysteemin kanssa tehtävään ennaltaehkäisevään toimintaan. Malli voi luoda puitteita myös esimerkiksi HYTE- ja SOTE-toiminnan tiiviimmälle yhteistyölle jaetun ilmiön ympärillä.

Strategiset, verkottuneet järjestäjät voivat esimerkiksi toimija- ja aluerajat ylittävän yhteistyön avulla mahdollistaa parhaiden käytäntöjen sekä toimintaa tehostavien teknologioiden nopeampaa käyttöönottoa. Skaalaa käyttöönottoon saadaan yhdessä määritellyillä ‘haasteilla’, joihin ratkaisuja on haettu ja kehitetty yhdessä monimuotoisen ekosysteemin kanssa (mm. asukkaat, järjestöt, yritykset, kunnat, hyvinvointialueen oma tuotanto). Järjestäjän roolina on ohjata voimavarojen kytkentää mahdollisimman vaikuttavalla tavalla, eräänlaisena arkkitehtuurisena innovaattorina.

Ilman tietoa ei tavoitella tuloksia

Tulosperusteinen toiminta ja näitä mahdollistavat vaikuttavuusinvestoinnit edellyttävät yhdessä määriteltyä mittaristoa ja tavoitteita sekä kykyä palvelutuotannon johtamiseen ja saavutettujen tulosten arvioimiseen tietoperusteisesti. Toimiva digitaalinen perusta ja tiedon liikkuvuus ovat aivan avainasemassa. Koska projektissamme toiminnan konteksti on Helsinki, avainrooliin astuu Apotti ja sen luomat tiedolla johtamisen puitteet.

Apotin tavoitteissa asiakaslähtöisyys ja yhtenäiset toimintatavat ovat kaiken keskiössä. Konkreettisena esimerkkinä Maisa-asiakasportaali, joka yhdistää sosiaalihuollon ja terveydenhuollon asioinnin yhteen paikkaan. Maisa mahdollistaa myös asiakkaiden tarpeiden nopeampaa tunnistamista ja mahdollisuutta liittää järjestelmään uusia, innovatiivisia sovelluksia aiempaa ketterämmin.
Tiedon kertyminen luo mahdollisuuksia myös yhä yksilöllisemmälle, proaktiiviselle palveluohjaukselle.

Siltarakenteen avulla voidaan nopeuttaa uudistumista ikäihmisten palveluissa

Tiimimme rakentaa parhaillaan ‘siltarakennetta’ ikäihmisten palveluiden kontekstiin, jossa vaikuttavuusinvestointien avulla mahdollistetaan siirtyminen “tulipalojen sammuttelusta” niiden ehkäisemiseen ennalta. Keskeistä on myös ikäihmisen mahdollisuus tuoda huolensa ja tarpeensa paremmin esille, esimerkiksi erilaisten kyselyiden ja tiiviimmän vuorovaikutuksen avulla.
Onnistuessaan malli parantaa ikäihmisten elämänlaatua, mutta säästää myös yhteiskunnan varoja ja luo alueellista elinvoimaa uusien ekosysteemisten palveluinnovaatioiden muodossa. Jotta tässä kaikessa onnistutaan, toiminnan on kummuttava asukkaiden arjesta ja tarpeista.

Kirjoittajat: Oy Apotti Ab, Toiminnan kehittämisjohtaja, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri Antti Iivanainen ja Gesundpartners, Chief Value Officer, Founder Ville Koiste

Tilaa Apotin uutiskirje