Tietojärjestelmien kustannuksia voidaan laskea monella tavalla

Sote-uudistuksen eteneminen ja hyvinvointialueiden toiminnan valmistelun käynnistyminen sekä käynnissä olevat järjestelmähankkeet nostavat asiakas- ja potilastietojärjestelmät ja niiden kustannukset julkiseen keskusteluun. Apotinkin kustannuksista näyttää jälleen olevan liikkeellä monenlaisia arvioita. Avaan tässä kirjoituksessa Apotin kustannusrakennetta.

Apotti-järjestelmän rakentaminen ja käyttöönottaminen erikoissairaanhoitoon, perusterveydenhuoltoon ja sosiaalihuoltoon 50 000 sote-ammattilaiselle maksaa yhteensä 412 miljoonaa euroa. Tällä summalla Apotin asiakaskunnat ja HUSin erikoissairaanhoito saavat käyttöönsä yhtenäisen sote-tietojärjestelmän ja siihen liittyvän Maisa-asiakasportaalin – investointi vaikuttaa 1,7 miljoonan suomalaisen elämään Uudenmaan alueella ja maksaa kuntalaiselle vajaat viisi euroa kuukaudessa.

Tämä 412 miljoonan investointikustannus sisältää muun muassa kaikki tarvittavat lisenssit, kaiken tarvittavan kehitystyön laajoine integraatioineen, tietoturvallisen ja toimintavarman teknisen käyttöympäristön konesaleineen sekä käyttäjien koulutuksen ja niihin liittyvät tukimateriaalit ja oppimisympäristöt.

Jos suhteutetaan Apotin kustannuksia Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon vuosibudjettiin (4,9 miljardia euroa), huomataan, että Apotin kattava digitaalinen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisratkaisu sote-ammattilaisille ja kuntalaisille (Maisa) vastaa noin 2 %:a Uudenmaan sote-menoista seuraavan 10 vuoden ajan.

Kun investointikustannukseen (412 miljoonaa euroa) lisätään tuotantokustannukset, päästään kokonaiskustannuksiin. Apotti-hankkeen kokonaiskustannukset vuosina 2016–2021 ovat noin 626 miljoonaa euroa. Käyttöönottoaikatauluihin tehtyjen muutosten takia summaan sisältyy myös tiettyjä vuosina 2022–2023 maksettavia kustannuksia, kuten järjestelmän käyttölisenssejä. Lisäksi luku sisältää hankintarenkaan kustannukset ennen vuotta 2016.

On totta, että Apotti-hankkeen kokonaiskustannus on kasvanut huomattavasti – 58 prosenttia – vuonna 2016 tehdystä arviosta. Kasvulle on kuitenkin looginen syy: järjestelmän käyttäjämäärä on kasvanut vuonna 2016 arvioidusta reilusta 33 000:sta käyttäjästä yli 47 000:een käyttäjään eli peräti 41 %. Lisäksi muutosta selittävät asiakasorganisaatioiden kehitystarpeita vastaamaan tilatut lisätoiminnallisuudet sekä muut muutostyöt, kuten sosiaalihuollon Kanta. Myös koronapandemia on jonkin verran lisännyt kustannuksia. Näiden laajennusten osuus selittää peräti 48 % kokonaiskustannuksen kasvusta. Alkuperäisen suunnittelun epätarkkuudeksi jää siis vain 10 prosenttia.

Hintavertailua tehtäessä on hyvä ymmärtää, mitä rahalla saa: asiakas- ja potilastietojärjestelmien kirjo on laaja ja järjestelmien kyvykkyyksissä on huomattavia eroja. Järjestelmäkustannuksia laskettaessa on myös hyvä muistaa, että eri laskentatavoilla voidaan päätyä hyvinkin erilaisiin lopputuloksiin. Apotti-järjestelmänkin voi laskea maksavan 1,5 miljardia – jos kustannusarvio ulotetaan vuoteen 2040 saakka.

Hannu Välimäki
Toimitusjohtaja, Oy Apotti Ab