Maisa tukee sydämen vajaatoimintapotilaiden etäseurantaa

HUS Sydän- ja keuhkokeskuksessa hyödynnetään Maisa-asiakasportaalia sydämen vajaatoimintapotilaiden etäseurannassa. Tiedot tallentuvat Maisasta suoraan Apotti-järjestelmään, jolloin manuaalista kirjaamista ei tarvita. Ammattilainen pääsee myös näkemään esimerkiksi painon tai verenpaineen kehittymistä pidemmältä ajalta.

– Ajatus sydämen vajaatoimintapotilaiden hoidon etäseurannasta Maisan kautta lähti kardiologi, Apotti-asiantuntija Mikko Parryn aloitteesta. Seuranta saatiin käyttöön vuoden 2024 syyskuussa. Seurantaa tehdään alkuvaiheessa poliklinikkaympäristössä mutta se laajenee jatkossa myös vuodeosastolle, kertoo Ella Norros, suunnittelija ja Apotti-asiantuntija HUS Sydän- ja keuhkokeskuksesta (SYKE).

– Vaikka sydämen vajaatoiminta mielletään usein iäkkäiden ihmisten vaivaksi, meillä useat potilaat ovat työelämässä olevia. Usein taustalla on sydänleikkaus tai vastaava, joka aiheuttaa vajaatoiminnan. Koska kyseessä on krooninen tila, seuranta-ajat ovat tyypillisesti pitkiä. Kun potilas kirjaa itse tuloksia, hän on myös tietoisempi omista mittaustuloksistaan ja voinnistaan, Norros sanoo.

Etäseuranta aktivoituu kotiutuessa

Apotti-järjestelmässä on jo useita etäseurantamahdollisuuksia, kuten raskausdiabeteksen jälkiseuranta, synnytystä edeltävä kotiseuranta, hematologisen potilaan seuranta ja verenpainepotilaan seuranta.

– Tästä kuitenkin teki uudenlaisen se, että seurannan alkamista ei haluttu automatisoida, vaan järjestelmään on asetettu oma etäseurannan navigaattoriosio nimenomaan sinne yksikköön, missä seurantaa määrätään. Vuodeosastopotilaille voi siis aktivoida etäseurannan, mutta se käynnistyy vasta kotiutumisen jälkeen, kertoo senior-sovelluskehittäjä Nora Rytkölä Oy Apotti Ab:stä. Hän on ollut rakentamassa toimintoa alusta asti.

– Luonnollisesti potilaan on itse sallittava etäseurantamahdollisuus ja oltava halukas ottamaan sen käyttöön. On myös täysin sallittua käyttää edelleen kynää ja paperia.

Potilaat osallistuvat omaan hoitoonsa

Etäseurantapotilaille tulee Maisaan kyselyitä ja tehtäviä, esimerkiksi verenpaineen ja painon seurantaa. Nämä ovat tärkeitä parametrejä vajaatoiminnan seuraamisessa. Verenpainetiedot on nyt jo mahdollista saada Maisaan ja Apotti-järjestelmään jopa automaattisesti.

– Potilas voi synkronoida Maisan omaseurantalomakkeet Google Fitin tai Apple Healthin kanssa. Eli jos hänellä on Omronin verenpainemittari, Omronin oman sovelluksen kautta arvot saa ensin suoraan puhelimeen ja sieltä Google Fitiin tai Apple Healthiin ja sieltä edelleen Maisaan. Tämä toki vaatii alkuun hieman vaivannäköä potilaalta itseltään, mutta Apotti-järjestelmän puolesta tämä on jo mahdollista. Bluetooth-yhteydetkin ovat tulossa jossain vaiheessa, mutta se riippuu järjestelmätoimittaja Epicin aikatauluista, Rytkölä sanoo.

– Verenpainetta on tarkoitus mitata kerran viikossa, ja jos potilas on sallinut ilmoitukset Maisassa, hän saa muistutuksen mittaamisesta. Tulokset tallentuvat suoraan rakenteisessa muodossa Apotti-järjestelmään, eli tietoja ei tarvitse enää siirtää minnekään ja ammattilaisen työaikaa säästyy.

Kyselylomakkeeseen toteutettiin toiveiden pohjalta myös kommenttikenttä, johon potilas voi kirjoittaa huomioita oireistaan ja voinnistaan. Kun sote-ammattilainen katsoo raporttia, hän näkee heti potilaan kommentit.

– Pitää silti muistaa, että hoitaja tai muu ammattilainen ei voi jatkuvasti seurata yksittäisen potilaan arvoja. Jos oma vointi huononee tai oireet pahenevat, pitää aina soittaa omaan hoitavaan yksikköön, Norros tähdentää.

Vähemmän manuaalista kirjausta, enemmän kokonaisnäkyvyyttä

Etäseuranta vähentää sote-ammattilaisten manuaalista työtä, kun tiedot tallentuvat Maisasta suoraan Apotti-järjestelmään. Ammattilainen saa järjestelmästä myös raportin, josta hän näkee kokonaiskuvaa potilaista ja pystyy näkemään painon ja verenpaineen trendejä pidemmältä ajalta.

– Ammattilainen näkee raportista, jos arvoissa on muutoksia, ja vastaanottokäyntejä voi aikaistaa tai siirtää myöhemmäksi niiden perusteella. Tämä on yleensäkin etäseurannoissa mahdollista, Rytkölä kertoo. – Jatkossa kenties puhelun tai käynnin voi kokonaan korvata etäseurannan avulla, mutta vielä ei olla siinä pisteessä.

Maisan kautta toteutetun etäseurannan hyötynä on myös paperin väheneminen, kun kaikki tieto kulkee digitaalisesti.

Hiljaa hyvä tulee – potilasmäärä kasvaa ajan myötä

Etäseurannan piirissä on tällä hetkellä 50 sydämen vajaatoimintaa sairastavaa, joista pääosa on työikäisiä. Potilasmäärä kasvaa pikkuhiljaa, kun mukaan saadaan lähiaikoina myös vuodeosastolla olevat vajaatoimintapotilaat.

– Jostain pitää aloittaa, Norros naurahtaa. – Saamme nyt ensin kokemusta siitä, millaisia tietoja raportilla tulisi olla, ja tätä kautta kokonaisuutta hiotaan mahdollisimman toimivaksi ennen kuin se tulee kaikkialle käyttöön.

– Maisa on tässä todella iso etu. Meillä on useita omaseurantapolkuja, joita ei ole integroitu Apotti-järjestelmään, jolloin ammattilaiset joutuvat itse siirtämään arvoja systeemistä toiseen. Näkisin, että jatkossa voimme varmasti hyödyntää Maisaa monien eri sairauksien seurannassa.

Potilaat ovat antaneet hyvää palautetta etäseurannasta, ja suurin osa haluaisi jatkaa sitä. He ovat kokeneet, että Maisan käyttö on auttanut seuraamaan omaa terveydentilaa aiempaa paremmin ja että hoidossa tuntuu olevan enemmän jatkuvuutta. Palautetta on tarkoitus kerätä jatkossakin.