Maailman parhaiksi rankatut sairaalat ovat päätyneet Epiciin. Syystä.

Apotti puhututtaa ja herättää kysymyksiä. Miksi Epic? Mikä ihmeen mumps? Miksi järjestelmää ei koodattu alusta pitäen itse?

Tänään haastateltavana Apotin teknologiajohtaja Jari Renko

Uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmähankinnan määritellyt hinta- ja laatukriteerit olivat painoarvoiltaan 40% ja 60%, joten toiminnallinen laajuus ja laatu olivat keskeisessä osassa koko hankintaprosessin ajan. Mitä laadulla tarkoitetaan?

# Laatu

Jari: Laatu ei tässä hankkeessa ole ollut abstrakti tai epämääräinen hankittava ”suure”. Tämän hankkeen yhteydessä se tarkoittaa muun muassa kaikkia niitä toiminnallisia asioita, joita toimivan potilas- ja asiatietojärjestelmäkokonaisuuden tulee sisältää.

Tuotteita vertailtiin ja pisteytettiin mm. yksityiskohtaisia terveydenhuollon ja sosiaalihuollon lähtökohdista tehtyjä käyttäjätarinoita ja niiden vaatimuksia vasten:

Miten äskettäin rekan alle jääneen motoristin elintoiminnot esitetään päivystyksessä? Entä teho-osastolla? Leikkaussalissa? Miten tieto kokonaislääkityksestä seuraa potilasta ja tuottaa tietoa ja asianmukaisia hälytyksiä eri toimenpiteiden yhteydessä? Miten sosiaalihuollon palvelutehtävässä näkyy asiakkaan kokonaistilanne joustavasti, niin että lainsäädännön vaatimukset suojattujen tietojen näkyvyyden rajaamisesta on huomioitu?

Näiden kysymysten tarkastelu muodostaa vain pienen osan laajan tuotevertailu-osuuden aikana tehdyistä tehtävistä. Lisäksi tarkasteltiin tuotteiden muokattavuutta, vaatimusmäärittelyjen toiminnallisten ja ei-toiminnallisten ehtojen täyttymistä, toimittajan nimeämien avainhenkilöiden osaamista, avointen rajapintojen toiminnallisuutta sekä ohjelmiston ylläpidettävyyttä.

Mukana tässä arvioinnissa on ollut yhteensä yli 500 terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja IT-ammattilaisen lisäksi laajalti myös hankkeen ulkopuolisia tahoja kuten VTT, Tampereen Yliopiston tietojärjestelmätieteen laboratorio, Aalto-yliopiston käytettävyyslaboratorio sekä kansalaiskäyttäjistä koostettu koekäyttäjäraati.

Yksityiskohtaisen  arviointiprosessin päätteeksi tulevaksi Apotti- järjestelmän päätoimittajaksi valittiin Epic Systems Corporation.

Tutustu valintakriteereihin yksityiskohtaisemmin lukemalla hankintapäätöksen julkiset perustelumuistiot apotti.fi -sivuilta.

#Luotettavuus # Varmuus #Potilasturvallisuus

Apotti- hankkeen yhteydessä puhutaan paljon tuotevalinnasta. Mitä tämä tarkoittaa? Eikö kyseessä olekaan ohjelmistoprojekti?

Jari:  alusta alkaen on ollut selvää että painotamme tässä hankinnassa ratkaisuja, jotka perustuvat olemassa oleviin tuotteisiin ja teknologioihin.

Kaikilla tähän hankintaan osallistuneilla hankintarenkaan jäsenillä on pitkä, usein kymmenien vuosien kokemus kotimaisen pala palalta etenevän IT- tuotekehityksen tukemisesta ostajina, määrittelijöinä, testaajina ja viimekädessä tämän kehitystyön maksajina. Näiden tuotekehitysprojektien tuloksena on siis rakennettu nykyiset, varsin laajat järjestelmäkokonaisuutemme, joiden varassa SoTe-sektorimme nyt toimii.

Apotti-hankkeelle määritellyn strategian vaatimuksena on ollut, että riskialttiin tuotekehitysprojektin sijaan arvioidaan ja valitaan valmiisiin rakenteisiin ja komponentteihin perustuvia ratkaisuja; arviointien kohteena on myyjien lupausten sijaan vaadittu arvioitavaksi valmiita ja tuotantokelpoisia ohjelmistokomponentteja.

Haluttu järjestelmä on alusta alkavaan tuotekehitysprojektiin verrattuna varmuudella käytettävissä ennakoitavissa olevan ajan ja kustannusten puitteissa. Nykyisten järjestelmien ylläpito on monimutkaista ja kallista. Niiden kehittämisen jäykkyys haittaa suoraan toimintamme kehittämistä yhä kiristyvien joustavuuden ja tehokkuuden vaatimusten mukaiseksi.

Näitä valmiita tuotteita ja komponentteja muokataan seuraavaksi alkavan käyttöönottoprojektin aikana vastaamaan kotimaista lainsäädäntöämme sekä yksityiskohtaisesi tukemaan juuri meille parhaiten sopivia terveydenhuollon toimintamalleja ja sosiaalihuollon prosesseja.

Varsinainen ohjelmointityö, siten kuten se on perinteisellä tavalla totuttu ymmärtämään, on vain hyvin pieni osa hankkeen kokonaislaajuutta.

#Mumps #Nopea #Tehokas #Varma

Mikä on se Somessa väittelyiden kohteena ollut MUMPS- kieli? Miten vältetään toimittajaloukku? Pystymmekö mukauttamaan järjestelmää lainkaan itse?

Jari:  Nyt hankittavaksi ehdotettu ohjelmistokokonaisuus muodostuu useista ohjelmointikielistä ja teknologioista, joista keskeisimpänä ovat M ja Cache, joille Epicin tietokanta ja ”ydin” rakentuvat. M- kieli (eli MUMPS – Massachusetts General Hospital Utility Multi-Programming System) on terveydenhuollon sovellusten ohjelmointiin alun perin 1966 kehitetty ohjelmointikieli; sen erikoisuutena on tietokannan käsittely tavalla joka muistuttaa monien ohjelmointikielien tapaa käsitellä muistiavaruutta .

Kyseistä teknologiaa käytetään erityisesti suurissa, paljon nopeita transaktioita vaativissa sovelluksissa ja se on nykyään käytössä sadoilla tällaisilla asiakkailla erityisesti  terveydenhuollossa ja  pankkisektorilla. Kuriositeettina voisi mainita, että edellä mainittujen lisäksi M- teknologiaa  käytetään modernissa avaruustutkimuksessa. European Space Agencyn (ESA) vuonna 2013 laukaisema GAIA- luotain nimittäin käyttää MUMPS:ia nimenomaan sen nopean ja tehokkaan tietokannan käsittelykyvyn vuoksi.

M- kieli ei ole kuitenkaan unohdettu antiikkiteknologia; vaikka sen ensimmäinen, avoin standardi syntyi 1977, on sitä jatkuvasti kehitetty ja päivitetty 80- ja 90- luvuilla. Viimeisin standardiversio kielestä on julkaistu vuonna 2002 ja standardointiorganisaatio ISO on vahvistanut viimeisimmän M-kieleen liittyvän avoimen standardin viimeksi vuonna 2010.

Joidenkin arvioijien mielestä M-kieli on ollut erityisesti suurten datamassojen käsittelyssä edelläkävijä joka muistuttaa nykypäivänä Big Data- yhteyksissä suosittua NoSQL- teknologiaa, jonka päälle Amazonin ja Facebookin kaltaiset jättiläiset ovat rakentaneet omat IT-ekosysteeminsä.

#Omaekosysteemi #Avoimetrajapinnat #Omakehitys

Apotti-hankkeen tavoite ei kuitenkaan ole sitoa ekosysteemimme jatkokehitystä pelkästään hankkimamme tuotteen kehityskaareen. Nyt hankittavaa valmistuotteista koostuvaa järjestelmäkokonaisuutta kehitetään jatkuvasti erittäin suuren asiakasjoukon tarpeiden perusteella, mutta yksi Apotin keskeisistä tavoitteista on  tämän lisäksi oman Apotti-ohjelmistoekosysteemimme rakentaminen. Näin voimme jatkossa tehdä itse tai itse valitsemiemme kumppaneiden kanssa erillissovelluksia, jotka kytkeytyvät Apotti-kokonaisuuteen esim. SOA- rajapintojen tai asiakasportaalien tarjoamien tiedonvälitysrajapintojen ja ohjelmistokutsujen avulla. Näiden lisäksi hankittavan ratkaisun seuraavan version  roadmapilla on eräs erityisen kiinnostava uusi teknologia  (tällä hetkellä vielä kehitysvaiheessaan) FHIR- rajapinta, joka mahdollistaa ennennäkemättömän sujuvan käyttäjäkokemuksen integroinnin jopa eri toimittajan rakentamien sovellusten välillä.

Oman jatkokehityksemme varmistamiseksi tarvitsemamme rajapinnat ovat olleet keskeisessä roolissa tuotevalinnan pisteytyksessä. Olemme lisäksi edellyttäneet kaikilta hankintaan osallistuneilta tarjoajilta jo hankinnan varhaisesta vaiheesta lähtien sitoutumista siihen että saamme näin määrittelemämme rajapinnat omaan käyttöömme täysin toimivina ja ilman joillain markkinoilla käytännöksi muodostunutta erillistä transaktiokohtaista käyttökorvausta.

#Työtäsuomeen

Lisäksi tulemme kouluttamaan käyttöönottohankkeen aikana noin 100 EPIC-sertifioitua, järjestelmän mukauttamiseen koulutettua henkilöä, jotka siis jatkossa tekevät APOTTI:iin juuri niitä toiminnallisuuden muokkaustehtäviä, joihin nykyisten järjestelmien kanssa tarvitaan poikkeuksetta järjestelmätoimittajan erikseen tarjoama ja hinnoittelema ohjelmistokehitysprojekti. Tämä tarkoittaa, että tulemme tarjoamaan merkittävän määrän työtä suomalaisille osaajille.

Apotissa pystymme tulevaisuudessa muokkaamaan omistamaamme järjestelmää itsenäisesti, omin voimin ja ilman ulkopuolisille tahoille valuvia kustannuksia.

Sanalla sanoen; monien nykyisten järjestelmien yhteydessä vallitseva lähes täydellinen toimittajaloukkutilanne helpottuu merkittävästi Apotin käyttöönoton yhteydessä.

#Yhteistyö #UNA #Apotti

Eikö oikeanlaista osaamista olisi löytynyt Suomesta? Eikö olisi kannattanut suosia suomalaista?

Minkäänlainen kotiinpäin vetäminen ei ollut mahdollista – se olisi ollut yksiselitteisesti laitonta toimintaa.

Positiivinen puoli asiassa on, että uusi toimija haastaa nykyisiä, melko suljetussa markkinassa julkisilla rahoilla pitkään toimineita vakiintuneita yrityksiä tarkastelemaan tuotteitaan ja toimintatapojaan sekä etsimään uudenlaisia ratkaisuja. Teknologian osaltahan muun muassa  CGI Suomi on tehnyt tämän hankkeen yhteydessä merkittävän askeleen ja liittoutunut yhden maailman johtavan terveydenhuollon ratkaisuja tarjoavan IT talon Cerner:in kanssa.

Apotti kattaa valmistuttuaan n. 30% Suomen populaatiosta, joten Apotin jälkeenkin Suomen julkisen terveydenhuollon IT-kentässä on vielä merkittävästi työsarkaa. Tähän työhön on jo alkanut esim. UNA hanke, joka parhaillaan tekee omia vaatimusmäärittelyjään ja linjaa hankinta strategiaansa. Apotti tekee UNA:n kanssa läheistä yhteistyötä.

Toivomme että hankintaprosessi tukee osaltaan tervettä kilpailua joka vie kehitystä eteenpäin. Näin myös kotimainen IT- sektorimme pystyisi tulevaisuudessa vastaamaan kasvavan terveydenhuollon toimialan kansainvälisiin haasteisiin ja kehittämään maailmanluokan ratkaisuja, joilla voimme kilpailla menestyksekkäästi kotimaamme lisäksi myös kansainvälisillä markkinoilla.