Keskeneräiset kansalliset linjaukset ja ohjeistukset vaikeuttavat alaikäisten ja heidän puolestaan asioivien huoltajien sote-asioiden hoitoa

Alaikäisen lapsen huoltajien puolesta-asiointimahdollisuus Maisa-asiakasportaalissa paranee, ja huoltajat voivat 21.5. alkaen asioida Maisassa kaikkien alle 18-vuotiaiden huollettaviensa puolesta. Alaikäisten puolesta asiointiin liittyy kuitenkin vielä kansallisia haasteita, jotka tulisi ratkaista pikimmiten.

Alaikäisten sähköiseen puolesta-asiointiin liittyvä 10 vuoden ikäraja poistuu, kun potilastietojärjestelmät ottavat käyttöön alaikäisen puolesta-asioinnin kansalliset muutokset. Käyttöönotto on ollut mahdollista loppuvuodesta 2020 alkaen. Muutos mahdollistaa sen, että huoltajat voivat hoitaa kaikkien alle 18-vuotiaiden huollettaviensa sosiaali- ja terveydenhuollon asioita sähköisesti. Muutoksen taustalla ovat sähköisten asiointipalvelujen käyttäjiltä saatu palaute ja lainsäädännön muutokset.

Uudistus tuo tullessaan paljon hyvää ja uusia mahdollisuuksia huoltajien puolesta-asiointiin. Uudistuksessa on kuitenkin vielä ratkaisemattomia kansallisia haasteita, jotka vaikuttavat alaikäisten ja heidän puolestaan asioivien huoltajien asiointimahdollisuuksiin. Nämä ratkaisemattomat kysymykset vaikeuttavat myös asiakas- ja potilastietojärjestelmien kehittämistä, ja niihin tarvitaan pikimmiten yhteistä kansallista pohdintaa ja linjauksia.

Uudistuksella on haluttu taata huoltajille laajemmat tietojen katselu- ja asiointioikeudet, ja samalla turvata omasta hoidostaan ja palveluistaan päättämään kykenevän alaikäisen oikeus päättää itse häntä koskevien tietojen näkymisestä huoltajalle. Terveydenhuollon ammattilainen arvioi alaikäisen kyvyn päättää hoidostaan ja kirjaa tiedon potilastietojärjestelmään. Jos ammattilainen arvioi alaikäisen päätöskykyiseksi, voi alaikäinen päättää, näytetäänkö tietoja huoltajalle vai ei.

Alaikäisillä ei useinkaan ole käytössään vahvan tunnistautumisen välineitä, jotka mahdollistaisivat omien asioiden hoitamisen digitaalisissa palvelukanavissa. Asiointia hoitaa siis usein huoltaja. Kansallisen linjauksen mukaisesti alaikäisten tiedot tulee piilottaa huoltajilta tilanteessa, jossa alaikäisen päätöskykyisyyttä ei voida luotettavasti arvioida. Haasteellisiksi muodostuvat tilanteet, joissa vastaanottokäynti toteutetaan nykyaikaisia sähköisiä asiointiportaaleja hyödyntäen etäkontaktissa esimerkiksi videon välityksellä. Myös tilanteet, joissa sähköisessä portaalissa asioinnista muodostuu terveystietoja, kuten esimerkiksi viestittelystä sote-ammattilaisen kanssa, ovat haastavia.

Jos puolesta-asioivalle huoltajalle ei voida näyttää alaikäistä koskevia tietoja ennen kuin alaikäisen päätöskykyisyys on arvioitu, ei alaikäisen puolesta-asioiva huoltaja välttämättä näe esimerkiksi etänä hoidetusta käynnistä mitään tietoja niissä sähköisissä asiointikanavissa, joiden kautta hän asiointia hoitaa.

Pari esimerkkiä:

• Huoltaja hoitaa puhelimitse alaikäisen terveyteen liittyvää ongelmaa, joka edellyttää terveydenhuollon ammattilaisen tekemää hoidontarpeen arviointia. Lainsäädäntö velvoittaa kuitenkin ammattilaista piilottamaan tämän kontaktin ja siihen mahdollisesti liittyvän ajanvarauksen huoltajalta, koska alaikäisen päätöskykyisyyttä ei ole voitu arvioida. Kun huoltaja soittaa myöhemmin tiedustellakseen esimerkiksi ajanvarauksen ajankohtaa, ei ammattilainen voi luovuttaa tietoja huoltajalle, koska merkintä alaikäisen päätöskykyisyydestä puuttuu.
• Lääkärille tulee alaikäiseltä asiakkaalta reseptin uusimispyyntö. Jos lääkäri ei pysty olemaan yhteydessä alaikäiseen tai päättelemään alaikäisen päätöskykyisyyttä aikaisemmista potilasasiakirjamerkinnöistä, hänen tulee piilottaa resepti huoltajalta. Tämän seurauksena huoltaja ei näe uusittua reseptiä Omakannasta, eikä siihen liittyviä tietoja luovuteta huoltajille terveydenhuollosta tai apteekista. Myös Kela on nostanut tämän haasteen esiin juuri julkaisemassaan tiedotteessa.

Tilanne on nykyaikaisten sähköisten asiointipalvelujen kannalta haastava. Edellä kuvatut ongelmatilanteet on tunnistettu myös THL:n terveydenhuoltoon ja apteekeille laatimassa toimintamallikuvauksessa. Nykyisten määritysten ja ohjeiden noudattaminen johtaa alaikäisten asiakkaiden ja heidän puolestaan asioivien huoltajien kannalta tilanteisiin, joissa keskeisiä alaikäisen hoitoon liittyviä terveystietoja joudutaan piilottamaan huoltajilta, koska alaikäisen päätöskykyisyyden arviointia ei ole voitu tehdä luotettavasti. Koska alaikäisen päätöskykyisyyden arviointi koskee kaikkia alaikäisiä ikään katsomatta, päätöskykyisyyden arvioinnin merkintä tulee asettaa asianmukaisesti jo vastasyntyneillekin, jotta huoltajalla on oikeus saada lapsen tietoja sähköisiin asiointipalveluihin.

Kansallisten linjausten ja ohjauksen puute vaikeuttaa laadukkaiden palvelujen turvaamista ja saatavuuden takaamista alaikäisille. Kansallisesti tulisikin pikaisesti linjata riittävistä tiedonsaantioikeuksista alaikäisen huoltajille, jotta alaikäisille voidaan turvata samanlaiset etäasiointimahdollisuudet kuin täysi-ikäisille asiakkaille.

Lue myös: Alaikäinen ja Kanta-palvelut − toimintamalli terveydenhuoltoon ja apteekeille

Jaana Sten, TtM, Business Manager, terveydenhuollon avopalvelut, Oy Apotti Ab

Sami Kuusela, ratkaisuarkkitehti, terveydenhuollon avopalvelut, Oy Apotti Ab

Joonas Peltonen, tuotepäällikkö, kansalliset palvelut ja koodistot, Oy Apotti Ab