Ajankohtaista

Hinnan rinnalle hyödyt

21.8.2015.

Kun maanantaina 17.8. julkaisimme hankintarenkaan päättäjille kilpailutuksen perusteella valitun järjestelmähankinnan tarjousten vertailupisteet ja niihin liittyvät perustelumuistiot ovat ne herättäneet keskustelua monilla eri forumeilla. Tämän keskustelun innoittamana pyrin alla tarkentamaan muutamia esiin nousseita tärkeitä kysymyksiä.

Hinta on oleellinen asia, mutta vielä tärkeämpää on nähdä, mitä hyötyjä alueella asuvat 1,5 miljoonaa ihmistä ja yli 30 000 terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ammattilaista saavat. Tavoitteenamme on parantaa merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, mahdollistaa sähköinen asiointi ja yhteydenpito sekä vapauttaa alan ammattilaisten aikaa hoito- ja asiakastyöhön: ihmisten kohtaamiseen.

Tässä jutussa ei juurikaan käsitellä siis hintaa vaan hyötyjä, mutta yhden kappaleen verran käyn läpi vielä myös kustannuspuolta ja siihen liittyviä  asioita ennen kuin sukellamme hyötyjen maailmaan ts. kertaan tähän aluksi muistutukseksi järjestelmän hintaan liittyvät tärkeät luvut:

Järjestelmän vertailuhinta on 385 miljoonaa euroa 10 vuoden ajanjaksolle ja siihen kuuluu

  1. Käyttöoikeudet 40 000 käyttäjälle
  2. Käyttöoikeus 5 000 yksityisen tai esim. kolmannen sektorin käyttäjille joilta kunnat tai HUS ostavat palveluja
  3. Käyttöoikeus kaikille HUS alueen (1,5 milj.) asukkaille sähköisten palvelujen käyttämiseksi
  4. Järjestelmän toteutus- ja käyttöönotto kaikkiin sairaaloihin, terveyskeskusksiin ja sosiaalihuollon toimipisteisiin ml esim.
    • Integraatiot kansallisiin (kuten Kanta), alueellisiin ja paikallisiin järjestelmiin
    •  Kääntäminen suomeksi
    •  Suomalaisen sosiaalihuollon palvelutehtävien ja terveydenhuollon hoitoketjujen mukauttaminen järjestelmään
    • Testaaminen yhdessä valitun käyttöpalvelutoimittajan kanssa
  5. Tukipalvelut
  6. Ylläpitopalvelut ml kaikki uudet tuoteversiot 10 vuoden aikana
  7. Merkittävä määrä vielä määrittelemätöntä työtä jota 10-vuoden aikana voi erilaisten muutospyyntöjen muodossa tulla.

Muistutuksena vielä se että vertailuhinta ei ole yhtä kuin sitoutuminen yllä olevaan kustannukseen kokonaisuudessaan: esim. käyttäjiä lisätään ja niistä maksetaan sen mukaan kuin käyttäjät todellisuudessa alkavat uutta järjestelmää tuotannossa käyttämään.

Hinta on tärkeä, mutta sitäkin tärkeämpi on luonnollisesti se, milllaisia euromääräisiä hyötyjä tuolla investoinnilla hankintayksiköiden sosiaali- ja terveystoimintaan tuotetaan.

Euromääräiset laskennalliset hyödyt samaiselle 10-vuoden ajanjaksolle ovat 782 miljoonaa euroa. Kustannushyötylaskelmassa hyöty puolelle edellä olevaan olevaan lukuun on laskettu uuden järjestelmän ja siihen liittyvän toiminnan muutoksen tuomat hyödyt 542 miljoonaa euroa sekä nykyisten järjestelmien tuesta ja ylläpidosta toimittajille maksettavat kulut. Ne luonnollisesti poistuvat sitä mukaa kun Apotti korvaa suuren osan nykyjärjestelmistä. Kymmenelle vuodelle laskettu summa näiden osalta on 241 miljoonaa. Vanhoista järjestelmistä ja siis myös niihin liittyvistä maksuista päästään eroon laskelmassamme asteittain vuodesta 2019 alkaen kun ensimmäiset sairaalat, terveyskeskukset ja sosiaalihuollon palvelutehtävät ovat olleet jonkin aikaa tuotantokäytössä.

Kyseessä on pitkän aikavälin ratkaisu, jonka hyödyt näkyvät täysimittaisesti vuosien myötä. Aluksi kustannukset ovat luonnollisesti suuremmat kuin hyödyt, koska käyttöönotto ja uuden järjestelmän oppiminen vievät aikaa ja resursseja. Tässä haluamme olla realisteja.

Euromääräisten hyötyjen lisäksi on tunnistettu iso määrä laatuun liittyviä hyötyjä, jotka liittyvät esimerkiksi potilasturvallisuuteen. Ehkä ”helpoin” esimerkki potilasturvallisuuteen liittyvistä hyödyistä on suljettu lääkekierto, joka tutkimustenkin mukaan vähentää lääkitykseen liittyviä virheitä jopa 80 %.

Kuntalaisten saamat ja kokemat hyödyt eivät ole euromääräisesti laskettu hyötylaskelmassa. Uusien sähköisten palvelujen kautta saadut hyödyt ovat kuitenkin merkittävät erityisesti kaikille terveys- ja sosiaalipalveluja käyttäville kuntalaisille, joille sähköinen asiointi tuo esimerkiksi ajallisia säästöjä ja mahdollistaa paremman itsensä hoitamisen ja elämänhallinnan. Hyvä esimerkki järjestelmän mahdollistamasta sujuvasta aikaa säästävästä palvelusta on kuvayhteydellä toimivat vastaanotot, jolloin vältytään matkustamiselta esim. terveysasemalle työpäivän aikana.

Olen korostanut sitä että visiomme mukaisesti otamme käyttöön maailman ensimmäisen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen tietojärjestelmän. Usein erilaisissa integraatioissa tehdään ensin ns. hallinnollinen integraatio ts. organisaatiot laitetaan teknisesti ”saman katon alle” mutta ennen kuin prosessit oikeasti integroituvat ja alla olevat järjestelmät alkavat tukea uutta tapaa tehdä töitä, menee huomattavasti pidempään. Apotti on nyt kuitenkin hyvää vauhtia toteumassa ensinnäkin todellista rakennemuutosta Uudellamaalla ja toiseksi varmistamassa että tulevan sote hallinnollisen integraation lisäksi meillä on erinomaiset valmiudet myös tuottaa palveluja potilaille ja asiakkaille alusta lähtien tehokkaasti ja turvallisesti.

Hyvin maltillisesti lasketut hyödyt (135 miljoonaa euroa vuositasolla kun Apotti on kokonaisuudessaan tuotantokäytössä) edustavat 4%:a sote kokonaismenoista. Näinollen pelkästään Apotin ansiosta Uudellamaalla ollaan tekemässä 4%:n tuottavuusloikkaa sote-sektorilla!

Aletaan siis yhdessä tehdä rakennemuutosta eikä vain puhua siitä!

 

Hannu Välimäki
hankejohtaja