Helsinkiläinen voi saada raskausdiabeteksen jälkiseurannan nyt Maisan kautta

Helsingin kaupungilla on meneillään laaja Terveyshyötyklinikka-hanke, jossa kehitetään keinoja potilastietojen hyödyntämiseksi sairauksien ennaltaehkäisyyn. Kokonaisuuden yhtenä osana on Maisaa hyödyntävä raskausdiabeteksen jälkiseurannan hoitomalli, jonka toiminnallisuuksien kehittämisessä Apotti on ollut mukana.

Raskausdiabeteksen jälkiseuranta Maisassa -toimintamalliin kuuluva Kliiniset suositukset -ohjelmisto on Apotin ensimmäinen MDR-sääntelyn (EU:n lääkinnällisten laitteiden asetus) mukainen laite. Sen avulla ammattilainen saa muistutuksen silloin, kun hän on asiakaskontaktissa raskausdiabeteksen sairastaneen henkilön kanssa. Koska tällaisella asiakkaalla on suurentunut riski sairastua jatkossa tyypin 2 diabetekseen, hänelle voidaan tarjota Käypä hoito -suositukseen ja muuhun tutkittuun tietoon perustuvaa seurantaa.

Ohjelmisto hyödyntää Apotti-järjestelmään kirjattua rakenteista potilastietoa ja antaa suosituksia Käypä hoito -pohjaisesti. Suositukset tukevat terveydenhuollon ammattilaisia päätöksenteossa. Systemaattisella digiseurantamallilla tuetaan asiakkaan omahoitoa. Ilman säännöllistä seurantamallia moni raskausdiabeteksen sairastanut putoaa seurannan piiristä.

– Tavoitteena on tunnistaa asiakasryhmiä, joilla on riski sairastua pitkäaikaissairauksiin tai niiden komplikaatioihin, ja toisaalta tehostaa jo sairastuneiden seurantaa ja hoitoa, kertoo Apotin laatupäällikkö Juha Siltanen.

Apotin laatuasiantuntija Carolyn Ahtosalo pitää uutta ohjelmistoa merkittävänä edistysaskeleena.

– Asiakkaan seurantaan voidaan nyt tuoda mukaan hoitosuosituksia, jotka liittyvät esimerkiksi raskausdiabeteksen sairastaneiden tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyyn. Tämä tekee hoitotyöstä johdonmukaisempaa. Maisassa tapahtuva digiseuranta auttaa puolestaan asiakasta ymmärtämään paremmin oman tilanteensa, Ahtosalo sanoo.

Potilasturvallisuus etusijalla

MDR-sääntely velvoittaa tarkkaan valvontaan ja dokumentointiin kaikkien lääkinnällisten laitteiden, myös ohjelmistojen, osalta.

– Sääntely voi tuntua monimutkaiselta, sillä samaan joukkoon luetaan niin sydämentahdistimet kuin potilastietojen kirjaamista tukevat ohjelmistot, jos niillä on vaikutusta hoitoon. Mutta perimmäinen tarkoitus on potilasturvallisuus ja hoidon laatu, Siltanen korostaa.

Apotin laatuasiantuntija Arttu Sundell sanoo, että uudenlaisen lääkinnällisen laitteen kehittäminen on ollut suuri ponnistus.

– Työ on vaatinut valtavasti resursseja Apotilta yhdessä Helsingin kanssa, mutta samalla oma osaamisemme on kasvanut harppauksin, Sundell toteaa.

Ohjelmisto on suunniteltu kliinistä hoitotyötä tekeville ammattilaisille ja eroaa siten käyttäjäryhmältään esimerkiksi Maisa-portaalista löytyvistä potilaslomakkeista.

Etäseuranta helpottaa arkea Helsingissä

Helsingin kaupungin Terveyshyötyklinikka-hankkeessa on kehitetty Terveyshyötyarvio-kehittämistyön rinnalla terveyshyötyä tuottavia digiseurantamalleja pitkäaikaissairauksien ja riskitilojen seurantaan. Projektipäällikkö Katja Kokko vastaa tiimeineen tähän liittyvästä digiseurantamallien kehitystyöstä Helsingissä. Ensimmäisenä kohderyhmänä ovat raskausdiabeteksen sairastaneet asiakkaat.

Raskausdiabeteksen jälkiseuranta Maisassa -digiseurantamalli on ollut käytössä Helsingin kaikilla terveysasemilla helmikuusta 2024 alkaen ilman lääkintälaitteiden suositustukea. Asiakkaan suostuttua digiseurantaan hän saa tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskinsä mukaisia tehtäviä ja elintapaohjausta Maisaan 1–3 vuoden välein. Tehtävät sisältävät sekä seurantaan kuuluvan kyselyn että kehotteen käydä verikokeissa. Digiseurannassa muistinvaraisuus poistuu, kun asiakas saa automaattisesti Maisaan säännöllistä seurantaa.

– Digiseurannan on tarkoitus tehdä asiasta mahdollisimman helppoa. Joku vertasi sitä auton katsastusmuistutuksiin – nyt vain muistutetaan terveydestä, Kokko kuvailee.

Nyt digiseurantaan lisättävillä kliinisillä suosituksilla ammattilaisen työtä saadaan helpotettua. Suositukset auttavat ammattilaista huomaamaan seurannan tarpeessa olevan asiakkaan ja ohjaavat asiakkaan sairastumisriskin arvioinnissa ja seuraavan seurantatehtävän määräämisessä.

Suositusten myötä asiakas pystytään jatkossa liittämään raskausdiabeteksen jälkiseurantaan jo äitiysneuvolassa synnytyksen jälkitarkastuskäynnillä. Tämä tarjoaa asiakkaalle sujuvan jatkohoitopolun hoitotahon vaihtuessa terveysasemalle. Näin myös mahdollinen hoitopudokkuus äitiysneuvolan ja terveysaseman välillä saadaan minimoitua.

– Olemme saaneet suositusten käytettävyystestauksiin osallistuneilta ammattilaisilta positiivista palautetta suositusten helposta käytöstä, Katja Kokko kertoo.

Lisäksi säännöllisen seurannan tueksi on Apottiin kehitetty toimintoraportti, jonka avulla hoitajat voivat seurata oman vastuualueensa seurannassa olevien asiakkaiden tietoja yhdeltä näkymältä.

Raportissa näkyy muun muassa laboratoriokokeiden arvoja ja asiakkaan Maisassa täyttämästä kyselylomakkeesta saatu pistemäärä.

Uusi toimintamalli on selkeä parannus palvelutasoon. Se mahdollistaa terveydenhuollon asiakkaalle oman terveydentilan säännöllisen seurannan. Maisan kautta pystytään myös automaattisesti muistuttamaan potilasta terveydentilan seurannan toimenpiteistä, joilla pyritään tehokkaammin ennaltaehkäisemään sairauden puhkeamista.

Koska raskausdiabeteksen jälkiseuranta Maisassa -malli on ollut käytössä vasta verrattain lyhyen aikaa, sen vaikuttavuudesta ei vielä ole kattavaa näyttöä. Toimintamallin ensimmäisessä pilotissa nähtiin osallistuneilla elintapojen muutoksia ja niiden seurauksena veriarvojen paranemista. Hankkeessa kehitettyä pohjaa voidaan myöhemmin hyödyntää myös muiden pitkäaikaissairauksien ja riskitilojen seurannassa.

– Potilastietojen järjestelmällisellä hyödyntämisellä on yhteiskunnallistakin merkitystä, sillä se auttaa ehkäisemään sairauksia ennen kuin ne ehtivät puhjeta, Ahtosalo sanoo.

– Systemaattisella seurannalla voidaan saavuttaa myös taloudellista vaikuttavuutta, täydentää Kokko. – Terveyshyötyklinikka-hankkeessa tehty kustannusvaikuttavuuslaskelma ennustaa, että jos raskausdiabeteksen jälkiseurannan digitoimintamalliin saadaan mukaan 50 % riskiryhmäläisistä (noin 3 000 henkilöä), on sillä saavutettavissa säästöä arviolta 350 000 euroa vuodessa.

Laskelman taustalla käytetty Helsingissä olevien riskiryhmäläisten määrä on saatu Duodecim Terveyshyötyarviosta (eräajo -25 Q1). Laskelmassa on myös hyödynnetty tietoja, että ilman säännönmukaista seurantaa jopa 50 % raskausdiabeteksen sairastaneista asiakkaista sairastuu tyypin 2 diabetekseen (Raskausdiabeteksen Käypä hoito-suositus 2024) ja että tyypin 2 diabeteksen hoito ilman lisäsairauksia maksaa vuosittain noin 1 300 euroa henkilöä kohden (THL 2023 Diabeteksen kustannukset).

Säästöjen lisäksi on luonnollisesti huomioitava asiakkaan itsensä kokema terveyshyöty ja hänen saamansa laadukkaat elinvuodet.

Helsingin kaupungin Terveyshyötyklinikka-kokonaisuutta on kehitetty Kestävän kasvun hankkeessa, johon rahoitus saadaan Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).