Apotti-järjestelmän käyttäjät ja asiakkaat tekevät asioita, joista monet vielä haaveilevat

Jokaisen Apotti-käyttäjän pitää taputtaa itseään, kollegaansa ja esihenkilöään olalle: me olemme eturintamassa tekemässä digitalisaatiota uudisraivaajahengessä. Ja se ei koskaan ole ollut valmiiksi siloteltu tie. Sosiaalialan digitalisaatiosta hyötyvät niin kuntalaiset, ammattilaiset kuin työnantajat.

Olin kuuntelemassa sosiaalihuollon asiantuntijapäivillä Oulussa Elisa Savolaisen esitystä sosiaalihuollon digitalisaatiosta. Elisan mukaan digipalveluita pitäisi roimasti lisätä. Digitalisaatio ei tarkoita pelkästään sitä, että asiakkaat pääsevät lukemaan heistä tehtyjä dokumentteja. Osallistuminen voisi olla aitoa tiedon tuottamista suoraan järjestelmään esimerkiksi täyttämällä palvelutarpeenarvioita tai suunnitelmia omalta osalta. Nykytilan kartoituksessa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella oli nimittäin havaittavissa, että digipalveluita on saatavilla paljon ennen asiakkuuden alkua ja alkuvaiheessa, mutta palveluiden suunnittelu- ja organisointivaiheessa digipalveluiden määrä romahtaa.

Esitystä kuunnellessani ajattelin, että onpa meillä ollut viisaita asiakaskuntia, jotka ovat hyvissä ajoin jo vuosia sitten tehneet päätökset suuresta hankinnasta, joka konkretisoi monet näistä Elisan tulevaisuuden toiveista. Meillä on sähköinen ilmoitusmahdollisuus, ajanvaraus ja siihen liittyvät tekstiviestit, asiakasportaali, tietoturvallinen viestintäkanava sekä asiakkaiden että ammattilaisten välillä, visuaalinen (hyvinvointi)mittari asiakkaan tilanteen seurantaan sekä erityisesti rakenteinen kirjaaminen.

Apotti-järjestelmä on tulevaisuuden paras työkalu

Apotti-järjestelmä mahdollistaa jo ison tukun asioita, jotka toisaalla ovat vielä tulevaisuuden tavoitetila. Silti, vielä on meilläkin kehitettävää esimerkiksi asiakkaan osallistumista parantavista ratkaisuista. Olen vuoden aikana käynyt tapaamassa esihenkilöitä, jotka kertovat, että järjestelmä on monimutkainen ja käytön opettelu vie aikaa. En ihmettele näitä kommentteja lainkaan, kun näkee, miten moneen asiaan Apotti-järjestelmä on rakennettu vastaamaan.

Pohjalla ovat toki Kanta-määrittelyt, jotka konkretisoituvat nyt ensimmäistä kertaa näin selvästi tietojärjestelmässä. Mutta lisäksi vastataan edellä mainittuihin digitalisaation vaatimuksiin, joita osin laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta vaatii omistajiltamme. Harppaus edeltävistä järjestelmistä nykyiseen on ollut valtava, eri toiminnallisuuksia on tullut runsaasti lisää. Kaikkea ei voi ottaa haltuun kerralla.

Kaikki työkalut löytyvät jo – nyt tarvitaan lisää sinnikkyyttä ja pioneerityötä

Loppukäyttäjämme ovat käyttäneet järjestelmää nyt niin kauan, että perusasiat ovat tuttuja. Haastankin nyt kaikki opettelemaan uusia asioita ja parantamaan sitä kautta sosiaalihuollon digitalisaation edistämistä. Samuel Salovaara & al. pitämässä Digi on liki -seminaarissa ja sen lopputiivistelmässä on kuvattu hyvin sosiaalialan digitalisaation haasteita. Itseäni puhuttelee erityisesti seuraava lause:

” Hyvinvointialueille siirryttäessä huomiota tulisi kiinnittää erityisesti ammattilaisten tiedonvaihdon tapoihin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon väliseen tiedonvaihtoon sujuvan yhteistyön ja saumattomien palvelupolkujen mahdollistamiseksi.”

Meillä on Apotti-järjestelmässä kaikki avaimet käsissämme tehdä pioneerityötä Suomessa sosiaalialan digitalisaation edistämiseksi jättiharppauksin.

Se vaatii varmuutta ja rohkeutta. Varmuutta, että osaa käyttää järjestelmää ja rohkeutta tehdä myös uusia avauksia asiakkaiden suuntaan. Esimerkiksi erilaisia ajanvarausmahdollisuuksia voisi tarjota asiakkaille huomattavasti enemmän kuin mitä niitä nyt on tarjolla. Täten digitalisaatio on myös asiakkaille todellisuutta. Maisan kautta asiakkaat voivat hoitaa omia asioitaan ajasta ja paikasta riippumatta.

Blogitekstin kirjoittaja Irene Juva työskentelee Apotissa kehittämispäällikkönä.