Usein kysyttyä

Jos et löydä vastausta kysymykseesi alla olevalta listalta, voit myös lähettää palautetta »


Apotti-hanke

Mikä on Apotti?

Apotti on laaja-alainen sosiaali- ja terveydenhuollon muutoshanke. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on kehittää kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kokonaisuutena sekä ottaaa käyttöön alueellisesti yhtenäinen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä, joka mahdollistaa toiminnan ohjauksen ja sitä kautta paremman laadun.

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen tietojärjestelmän rakentaminen on kansainvälisesti ainutlaatuista. Alueellisesti yhtenäisessä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmässä kaikki kuntalaista koskeva tieto on lain sallimissa rajoissa ajantasaisesti käytettävissä hoito- ja palvelutilanteissa. Järjestelmä tukee sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä kehittämistä ja tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Apotti-järjestelmän kautta saadaan konkreettista tietoa hoidon määrästä, laadusta, vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta. Apotti tuottaa jatkuvaa dataa siitä, millaisiin tuloksiin erilaiset käytännöt ovat johtaneet. Mittaaminen mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja toimintatapojen uudistamisen.

Apotti ei ole pelkkä IT-hanke, vaan nimenomaan toiminnanmuutoshanke. Apotissa on sovittu yhteisiä toiminnan muutoksen painopistealueita, kuten prosessien yhtenäistäminen ja toimijoiden välinen yhteistyö. Kehityskohteeksi on valittu esimerkiksi lastensuojelun prosessi, jossa kehitetään sekä yhteistä prosessia että yhteisiä toimintamallien kehittämistapoja. Edellä mainitut asiat on otettu huomioon jo järjestelmän vaatimusmäärittelyissä.

Lisäksi hankkeen hyötyarviossa on tunnistettu useita toiminnan kehittämiskohteita, kuten toiminnan yhtenäistäminen ja rakenteinen kirjaaminen, joilla on tärkeä vaikutus toiminnan sujuvuuteen, laatuun sekä suoraan asiakas- ja potilasturvallisuuteen.

Ketkä ovat mukana hankinnassa?

Apotissa ovat mukana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Kauniainen ja Tuusula. Hankintayksikkönä mukana on myös KL-Kuntahankinnat Oy, jonka osalta hankinta on hankintalain mukainen puitejärjestely. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki HUS-alueen kunnat voivat seuraavan vuosien 2016–2020 aikana hankkia yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalvelun kilpailuttamatta sitä erikseen.

Hanketta varten on yhteistyösopimuksella perustettu hankintayksiköiden omistama Oy Apotti Ab, jossa työskentelee muun muassa sosiaali-, terveydenhuolto- ja ICT-alan ammattilaisia.

Hankkeen kumppaneina ovat olleet Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Kehitysvammaliitto, VTT, STM, THL, Kuntaliitto, Sitra sekä useat suuret sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeet Euroopassa ja muualla maailmassa. Apotti toimii yhteistyössä myös kansallisten hankkeiden, kuten UNA-hankkeen kanssa.

 

Miksi uusi tietojärjestelmä on tarpeen?

HUS-kuntien alueella on tällä hetkellä käytössä satoja erilaisia tietojärjestelmiä, jotka eivät kommunikoi keskenään. Järjestelmien sirpaleisuus heikentää potilas- ja asiakasturvallisuutta, sillä asiakas- ja potilastiedot eivät ole ammattilaisten käytettävissä hoito- tai palvelutilanteissa. Tietoja ei voida myöskään hyödyntää toiminnan kehittämiseen.

Sekä kustannusten hillitsemisen että palvelun laadun kannalta on välttämätöntä saada tiedot liikkumaan nykyistä paremmin. Lisäksi tarvitaan isoja toimintatapojen muutoksia ja tiedon tehokkaampaa hyödyntämistä, jotka uusi tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä mahdollistaa.

Miten Apotti linkittyy sote-uudistukseen?

Organisaatiosta riippumatta lääkärit, hoitajat ja sosiaalityöntekijät tarvitsevat tietoa potilaiden ja asiakkaiden hyvään hoitoon ja huolenpitoon sekä johtamiseen. Kuntalaiset tarvitsevat helppokäyttöisiä, jatkuvasti kehittyviä sähköisiä palveluja, jotka hyödyntävät sekä valtakunnallisen tason että maakunnan tietovarastoja heidän terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Kaiken ympäröivän muutoksen keskellä Apotti-hanke kehittää palveluita juuri näihin tarpeisiin.

Sote-uudistuksen tavoitteena on hoidon laadun sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden paraneminen. Maakunnan on seurattava alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä, järjestämänsä sosiaali- ja terveydenhuollon laatua ja vaikuttavuutta, kustannuksia ja tuottavuutta sekä sitä, miten asiakkaiden palvelujen yhteensovittaminen on toteutunut. Kaikki tämä vaatii tuekseen modernit ja tarkoituksenmukaiset tietojärjestelmät.

Apotti-järjestelmä tukee kaikkia kansainvälisiä asiakas- ja potilastiedon välitysstandardeja, laadunmittausta ja vertaisarviointeja, ja kykenee siten toteuttamaan tavoitteen mukaisen sote-tietointegraation. Apotti on ainoa näin pitkällä oleva ja aikataulussa toteutuva sote-tietojärjestelmähanke Suomessa.

Apotti tulee käyttöön Uudenmaan maakuntaan

Maakuntatasolla, jossa asiakkaat ja potilaat pääosin liikkuvat ja käyttävät palveluita, tarvitaan vahva toiminnanohjaukseen ja tiedolla johtamiseen pystyvä alueellinen tietojärjestelmä, kuten Apotti. Sote-uudistusta ei voida toteuttaa ilman laaja-alaista toiminnanohjausta, esimerkiksi sänky- tai palvelutalopaikkojen hallintaa, lastensuojelun moniammatillisen prosessin toiminnanohjausta sekä muiden resurssien ja toiminnan hallintaa.

Hallituksen syksyllä 2016 tekemien digitalisaatio- ja ICT-linjausten mukaan Suomen kokoisessa maassa järkeväksi erilaisten potilas- ja asiakastietojärjestelmäkokonaisuuksien määräksi arvioitiin 2–3. Lisäksi linjauksessa todettiin, että Apotti-toteutus etenee konkreettisella tasolla tehtyjen sopimusten perusteella.

Uudenmaan maakunnan suunnitelmissa Apotti otetaan käyttöön kaikissa maakunnan sote-toiminnoissa. Apotti on hankittu niin, että se voidaan ottaa käyttöön ilman uutta hankintamenettelyä koko maakunnassa. Koska Apotti on yhteensopiva valtakunnallisen Kanta-tietovaraston kanssa, liikkuu tieto myös kansallisesti. Yksityinen toimija voi vaihtaa tietoja Apotti-järjestelmän kanssa rajapintojen kautta.

Voiko yksityinen palveluntuottaja ottaa Apotin käyttöön?

Apotin hankintasopimus mahdollistaa Apotin käytön ainoastaan Apotin omistajakunnille ja HUSille. Yksityiset palveluntuottajat, jotka ovat Apotin omistajaorganisaatioiden kanssa sopimussuhteessa, pääsevät näkemään tarvitsemiaan tietoja potilaista ja asiakkaista ja välittämään omiin tapahtumiinsa liittyviä tietoja Apotti-järjestelmään Apotti Linkki -palvelun kautta.

Mikä muuttuu Apotin myötä?

Toimintaa voidaan kehittää entistä asiakaslähtöisemmäksi

Apotti-järjestelmän kautta saadaan konkreettista tietoa hoidon ja palvelun määrästä, laadusta, vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta. Apotti tuottaa jatkuvaa dataa siitä, millaisiin tuloksiin erilaiset käytännöt ovat johtaneet. Mittaaminen mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja toimintatapojen uudistamisen.

Apotti parantaa myös kuntalaisten tiedonsaantia omista palveluistaan. Kuntalaiset voivat hyödyntää asioinnissaan sähköistä asiakasportaalia ja halutessaan hoitaa asiansa etävastaanotolla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö tiivistyy

Apotti on maailman ensimmäinen alueellisesti yhtenäinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. Sote-ammattilaiset voivat viestitellä toisilleen sähköisesti, ja asiakasta tai potilasta koskevaa tietoa pystytään käyttämään ajantasaisesti hoito- ja palvelutilanteissa lakien ja viranomaismääritysten tietosuojavaatimukset huomioon ottaen.

Tästä hyötyvät erityisesti ne ryhmät, joille suunnatut palvelut limittyvät toisiinsa, muun muassa mielenterveys-, päihde-, vammais- ja vanhuspalvelujen asiakkaat.

Toimintatavat yhtenäistyvät

Apotti-organisaatioiden yhteisten arviointivälineiden avulla luodaan perusta sille, miten organisaatioissa tehdään hoito- ja palvelupäätöksiä. Yhteisen tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmän kautta saavutetaan lukuisia hyötyjä, esimerkiksi hoidon ja palveluiden tasalaatuistuminen, työvoiman liikkuvuuden helpottuminen sekä parantunut asiakas- ja potilasturvallisuus.

Tietoa päästään hyödyntämään tehokkaammin

Apotti-järjestelmästä saadaan jatkuvasti ajantasaista tietoa toiminnasta ja laadusta, mikä mahdollistaa jatkuvan kehittämisen. Yksittäinenkin käyttäjä voi saada tietoa omien potilaidensa tai asiakkaidensa tilasta suhteessa muihin yksikön ammattilaisiin. Järjestelmän avulla pystytään myös kohdentamaan palveluita niitä eniten tarvitseville.

Asiakas- ja potilastietojen kirjaaminen helpottuu ja tehostuu

Jatkossa sote-ammattilaisten käytössä on lukuisten eri järjestelmien sijasta yksi, yhtenäinen järjestelmä. Tämän johdosta tietoja ei tarvitse kirjata kuin kerran, ja ne myös löytyvät helpommin. Järjestelmä myös ohjaa ammattilaista. Apotin koontinäytöiltä saa nopeasti käsityksen yksikön, potilaan tai asiakkaan tilanteesta sekä tarvittavista toimenpiteistä.

Sähköisestä asioinnista tulee arkipäivää

Apotin sähköisen asiakasportaalin, Maisan, kautta kuntalaiset voivat halutessaan kommunikoida tietoturvallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, vaikka kännykällään. Lisäksi portaalin kautta onnistuvat mm. ajanvaraukset, omien potilas- ja asiakastietojen katselu sekä omien tietojen tallentaminen, esim. asiakas- tai hoitosuunnitelman tiedot tai hoitoihin liittyvät mittaustiedot.

Apotin hyödyt

Mitkä ovat hankkeen taloudelliset hyödyt?

Odotettu toiminnallisten muutosten avulla saavutettavissa oleva hyöty vuodessa on n. 146 M€ erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon hyötyarviossa 2018 arvioitujen tekijöiden osalta.

Apotti mahdollistaa paljon hyötyjä – vain pieni osa on arvioitu taloudellisen hyödyn näkökulmasta. Siksi kokonaishyötypotentiaali on tätä arviota huomattavasti suurempi.

Apotti Oy:ssä tehdyn hyötyarvion taustalla ovat omistajaorganisaatioiden toimittama pohjadata, erilaisiin muuttujiin perustuva laskentalogiikka, tieteelliset tutkimukset Epic-järjestelmätoimittajan referenssit sekä Apotti-asiantuntijoiden ja heidän verkostojensa asiantuntemus esimerkiksi hyötyjen validoinnissa.

Esimerkki: Painehaavatapausten väheneminen

Painehaavoihin liittyvät suorat kustannukset ovat Suomessa arviolta 350–525 milj. €/vuosi, mikä on 2–3 % terveydenhuollon kuluista. Riskipotilaiden varhainen tunnistaminen, painehaavojen ennaltaehkäiseminen ja komplikaatioiden välttäminen ovat avainasemassa kustannusten hillitsemisessä ja asiakastyytyväisyyden parantamisessa.

Apotti-järjestelmässä määritelty hyötypotentiaali on 15 % vähemmän tapauksia. Riskipotilaiden tunnistaminen perustuu riskiarvio-ohjelmaan, jonka avulla hoitotyö systematisoituu. Henkilöstö koulutetaan sovitulla tavalla ohjelman käyttöön. Hyödyn realisoituminen edellyttää hyötykohteen jatkuvaa seurantaa ja arvioimista.

Millaisia ovat Apotti-järjestelmän sote-organisaatioille mahdollistamat höydyt?

Yhtenäisten toimintatapojen ja mittareiden tuomat hyödyt

  • Vertailukelpoinen tieto toiminnasta (hyötymittari-koontinäyttö)
  • Tekijästä/yksiköstä riippumaton terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toiminnan laatu
  • Tiedon läpinäkyvyys

Haittatapahtumien väheneminen

  • Riskipotilaiden tunnistaminen
  • Painehaava- kaatumis- ja sepsistapausten vähentyminen
  • Hoitopäivien määrän väheneminen

Työajan tehokkaampi kohdentuminen

  • Kirjaamiseen käytetyn ajan väheneminen
  • Vastaanottoajan tarkoituksenmukainen käyttö
  • Mobiililaitteiden hyödyntäminen paikasta riippumatta

Sähköisten palveluiden tuomat hyödyt

  • Sähköisen portaalin tuoma ajan säästö, mm. ajanvaraus, esitiedot, kutsut
  • Etävastaanottojen tuomat hyödyt

Miten hankkeen hyödyt näkyvät kuntalaisten arjessa?

Kuntalaisella on käytettävissään monipuolinen asiakas- ja potilasportaali sekä mobiilisovellus sähköiseen asiointiin. Sen avulla yhteydenpito ammattilaisiin helpottuu ja vaikkapa ajanvaraus onnistuu sähköisesti. Apotti parantaa myös hoitojen ja palveluiden läpinäkyvyyttä. Kuntalainen voi katsoa – paitsi omia sote-tietojaan – myös mitä hänen hoidoissaan ja palveluissaan tapahtuu.

Kuntalaista koskevat tiedot ovat ajantasaisesti käytössä hänen hoidoissaan ja palveluissaan hallinnollisista rajoista riippumatta, lakien ja viranomaismääritysten tietosuojavaatimukset huomioon ottaen. Tällä on suuri merkitys asiakas- ja potilasturvallisuuden sekä hoidon ja palvelun laadun kannalta.

Esimerkiksi kun potilas siirtyy leikkausosastolta vuodeosastolle, ei tietoja tarvitse enää siirtää toiseen tietojärjestelmään. Kun lääkitystiedot kulkevat saumattomasti ja ovat ammattilaisten käytettävissä, vältytään myös turhilta päällekkäisiltä kokeilta.

Kaiken kaikkiaan Apotti vaikuttaa yli 1,6 miljoonan suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Erityisesti Apotista hyötyvät ne ryhmät, joille suunnatut palvelut limittyvät toisiinsa, muun muassa mielenterveys-, päihde-, vammais- ja vanhuspalvelujen asiakkaat.

Apotin tietoturva

Miten tietoturva varmistetaan?

Terveydenhuollon potilastietoja ja sosiaalihuollon asiakastietoja käsittelevien järjestelmien tietoturva on äärimmäisen tärkeä asia. Apotti tarjoaa ensiluokkaisen, tietoturvallisen ympäristön, joka tukee luotettavasti sosiaalihuollon toimintaa, potilaiden laadukasta hoitoa ja kansalaisten asiointia. Apotin ympäristö myös kehittyy jatkuvasti.

Tiedon saatavuus ja luotettavuus ovat olleet keskeisessä asemassa Apotin järjestelmähankinnan sekä käytön ja ylläpidon suunnittelun kaikissa vaiheissa. Korkealaatuinen tietoturva koostuu monista tekijöistä: korkeatasoisista sovelluskomponenteista, tietoturva-auditoinneista, tietoturvan huomioivista työmenetelmistä ja henkilöstön osaamisesta.

Tietoturva mobiililaitteissa

Vaaditaan erityistä huolellisuutta, jotta mobiililaitteissa voidaan käsitellä luottamuksellisia tietoja. Terveydenhuollon järjestelmissä riittävän tietoturvan saavuttaminen edellyttää tietoliikenneyhteyksien salausta, päätelaitteiden hallintaa, auditoituja ja turvalliseksi todettuja sovelluksia sekä käyttäjien teknistä tunnistamista.

Lisäksi jos esimerkiksi sairaalakäytössä oleva mobiililaite katoaa tai varastetaan, tulee keskitetyn laitehallinnan pystyä viipymättä poistamaan sitä aktivointi ja tyhjentämään se etäyhteydellä. Nämä on kaikki huomioitu Apotissa.

Riittävä tietoturvan taso vaatii myös käyttäjältä hieman vaivaa. Hyvä esimerkki on kansallinen Kanta-palvelu, joka antaa kansalaiselle näkymän resepti- ja potilaskertomustietoihinsa, mutta vaatii toimiakseen salatun yhteyden ja vahvan tunnistautumisen ennen omien tietojen katselua.

Sovellukset, tunnistautumismenetelmät ja suojausteknologiat kehittyvät kaiken aikaa tehokkaammiksi ja huomaamattomammiksi. Apotissa tavoitteenamme on aina mahdollisimman helppo käyttö tarpeellisen tietoturvallisuuden antamissa puitteissa.

Missä Apotin tietovarannot säilytetään?

Apotin tietovarannot ja tuotantoympäristö sijaitsevat Suomen maaperällä, samankaltaisissa tiloissa, joissa ylläpidetään pankkien, valtionhallinnon ja puolustusvoimien järjestelmiä. Tämänkaltaisissa tuotantoympäristöissä kaiken sisään- ja ulosmenevän tietoliikenteen valvonta ja monitorointi tietovuotojen ja hyökkäysten havaitsemiseksi ja torjumiseksi on keskeinen osa tuotannon normaalia ylläpitoa.

Tietoja ei siirretä ulkomaille. Käyttöpalveluiden toimittajaksi valittiin Fujitsu Finland Oy syksyllä 2016. Palveluna hankittavat konesalit, pilvipalvelut ja kaikki asiakas- ja potilastieto sijaitsevat Suomessa.

Apotin järjestelmätoimittajalla eli Epic Systemsillä ei ole oikeutta saada asiakas- ja potilastietoja tietoonsa. Tämä on erikseen vahvistettu järjestelmätoimittajan kanssa tehtävissä sopimuksissa.

Tapauksissa, joissa järjestelmätoimittaja joutuu näkemään yksittäisiä asiakas- ja potilastietoja voidakseen tarjota sovitun tukipalvelun, rajataan näkymä vain asian ratkaisemiseksi välttämättömään, ja järjestelmätoimittaja sitoutuu tietojen salassapitoon.

Oy Apotti Ab:lla on myös oikeus auditoida järjestelmätoimittajan toiminta muun muassa henkilötietojen käsittelyyn liittyvien sopimusehtojen noudattamisen osalta.

Järjestelmätoimittaja Epic Systems

Miksi järjestelmätoimittajaksi valittiin Epic Systems?

Kyseessä oli julkinen EU-kynnysarvot ylittävä hankintamenettelyn mukainen hankinta, jossa toimittajaksi valittiin parhaiten kriteereihin vastannut yritys, tässä tapauksessa amerikkalainen Epic Systems Corporation.

Syksyllä 2013 hankinnan käynnistyessä laadittiin yhdessä mukana olevien kuntien ja HUS:n kanssa yhteinen hankintastrategia, jossa määriteltiin, miten hankinta tehdään ja millaisia asioita uudelta ratkaisulta haetaan. Hankinta toteutettiin päätettyjen strategisten linjausten mukaisesti, joista keskeisimpiä olivat:

  • Asiakas- ja potilastietojärjestelmäkokonaisuus koostuu ydinjärjestelmäkokonaisuudesta sekä sitä täydentävistä erityisjärjestelmistä, jotka liitetään yhtenäiseksi kokonaisuudeksi avoimien rajapintojen avulla
  • Järjestelmäkokonaisuus muodostuu markkinoilla olevista alan kehittyneistä tuotteista, jotka ovat joustavasti konfiguroitavissa
  • Järjestelmäkokonaisuutta voidaan täydentää tarvittaessa erillishankinnoilla ja sillä voi olla useita toimittajia.

Valintakriteereissä hinnan osuus oli 40 % ja laadullisten kriteerien 60 %. Epic-järjestelmä täytti parhaiten asetetut kriteerit, joissa painottuivat:

  • käytettävyys
  • joustavuus
  • avoimuus ja
  • mukautettavuus.

Epic Systems on tehnyt useita satoja onnistuneita käyttöönottoja. Epic-järjestelmällä on maailmanlaajuisesti yli 350 käyttäjäorganisaatiota, joista osa on suurempia ja monimutkaisempia kuin Apotti. Järjestelmä kehittyy jatkuvasti.

Epic Systemsin alihankkijana toimii Apotti-hankkeessa Accenture. Accenture tukee Epic Systemsiä ja Apottia näiden toimeksiannosta järjestelmän implementoinnissa ja ylläpidossa. Lisäksi Accenture suunnittelee ja toteuttaa Apottiin sosiaalitoimen maksatuksen ratkaisun.

Miksi hankittiin valmis tuote?

Hankintastrategiassa päätettiin, että HUS-kuntien alueelle halutaan toimintavarma ja luotettava järjestelmäkokonaisuus, joka muodostuu markkinoilla olevista alan kehittyneistä, joustavasti muokattavissa olivista tuotteista. Hankinnassa olennaista oli, että emme ole ainoa taho, joka kehittää järjestelmää vaan Apotti-alueelle haluttiin järjestelmä, joka kehittyy jatkuvasti.

Hankinnassa varmistettiin myös, että järjestelmässä on avoimet rajapinnat ja että pystymme itse muokkaamaan järjestelmää. Nykyjärjestelmien kohdalla jokainen pieni muutos maksaa kalliin hinnan.

Jokainen maailman 50:ksi parhaimmaksi rankatuista terveydenhuollon yksiköistä on päätynyt käyttämään modernia, valmista potilastieto- ja toiminnanohjausjärjestelmää. Itse tekemistä on kokeiltu niin Suomessa (muun muassa Uranus) kuin maailmalla. Esimerkiksi amerikkalainen terveydenhuollon organisaatio Kaiser Permanente laittoi noin 2 miljardin dollarin panostuksen oman järjestelmän rakentamiseen, kunnes siirtyi Epic-järjestelmään.

Euroopassa Epic on käytössä Hollannissa, Cambridgessä sekä eHealth-mallimaassa Tanskassa.

Miten järjestelmä mukautetaan suomalaisiin tarpeisiin?

Terveydenhuollon toiminta on ammattilaisen ja potilaan kannalta hyvin samankaltaista kaikissa länsimaissa. Toiminnan muutoksen toteuttamisessa voidaan hyödyntää Epicin sisältämää laajaa valmista sisältöä, jonka Epicin asiakaskunta on yhdessä Epicin kanssa kehittänyt, mm. työnkulkuja, raportteja ja päätöksentuen logiikkaa.

Keskeistä on, että Epic-järjestelmässä valmista sisältöä voidaan mukauttaa ja luoda itse niiltä osin kuin prosessit ovat erilaisia.

Erilaisia valmiita raportteja on Epicin Userwebissä käyttäjäorganisaatioiden ilman veloitusta toisilleen jakamana noin 80 000 kappaletta. Epic mahdollistaa oman keskinäisen vertailutiedon lisäksi myös kansainvälisen benchmark-vertailun.

Onko Tanskan Epic-käyttöönoton kokemuksiin reagoitu Apotissa?

Apotti on tehnyt vuosien ajan tiivistä yhteistyötä niin Tanskan, Hollannin kuin Englannin Epic-käyttöönotto-organisaatioiden kanssa. Olemme saaneet hyvissä ajoin tietoa muiden maiden kokemuksista Epic-järjestelmän käyttöönotossa, ja ne on pystytty huomioimaan hankkeen organisoinnissa.

Apotissa on esimerkiksi suunniteltu käyttöönoton tuki erittäin hyvin resursoiduksi riittävän pitkälle käyttöönoton jälkeen. Apotti-järjestelmälle suoritetaan laajat loppukäyttäjätestaukset ja käytettävyystestaus.

Tanskassa on ollut ongelmia etenkin järjestelmän lääkeosiossa. Nämä ongelmat ovat johtuneet pitkälti integraation ongelmista FMK:hon eli Tanskan kansalliseen lääkekorttiin. Tanskassa on myös käytössä vuoden 2015 versio, kun taas Apotissa otetaan käyttöön Epicin kehittyneempi, vuoden 2018 versio, johon myös Tanskassa ollaan siirtymässä.

Lue lisää

Miten Epic-järjestelmää voi muokata tulevaisuuden tarpeisiin?

Epic-järjestelmän mukautettavuuden tasoa testattiin perusteellisesti hankintamenettelyn aikana ja sen todettiin vastaavan erittäin hyvin hankintastrategian linjauksia. Käyttäjäorganisaatio tai kolmas osapuoli voi mukauttaa Epiciä tulevaisuuden muutoksiin ja toimintatapoihin ilman valmistajan panosta.

Apotti-järjestelmä on modulaarinen kokonaisuus, joka koostuu ytimen päälle rakennettavista toiminnallisista moduuleista (esimerkiksi sairaala-apteekki) sekä ns. valmiista sisällöstä. Käytämme Apotissa esimerkiksi nykyistä laboratoriosovellusta sekä nykyisiä kuvantamisarkisto-, logistiikka-, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja ensihoidon järjestelmiämme osana Epic-järjestelmään kytkettyä integroitua kokonaisuutta.

Oy Apotti Ab:lla on mahdollisuus:

  • hankkia tarvitsemansa moduulit järjestelmätoimittaja Epic Systemsiltä tai muulta toimittajalta
  • muokata tai tehdä tarvitsemansa moduulit itse Epic-alustalla
  • täydentää järjestelmää avoimen rajapinnan kautta lisäsovelluksilla ja rakentaa näin kattava ekosysteemiytimen ympärille.

Yhtenäiset ydintoiminnallisuudet ja tietomalli ovat tehokkaan toiminnanohjauksen, tiedonkeräämisen ja laadunseurannan lähtökohta. Epic-kokonaisuus vastaa moduulien välisen tiedon-, työnkulkujen ja yhteentoimivuuden sujuvuudesta sekä hyvästä käytettävyydestä. Moduulien välisiä integraatioita on erittäin vaikea toteuttaa itsenäisesti.

Lisäksi suuri osa toiminnallisuuksista toteutetaan alustan työkaluilla sisältöinä, joita saadaan:

  • Epic Foundation -järjestelmästä
  • itse tekemällä
  • muilta Epic-käyttäjiltä (yhteisöllisyyden hyödyntäminen)
  • teettämällä ulkopuolisilla.

Apotti-malli tarjoaa todellista lisäarvoa sosiaali- ja terveydenhuollon kehitykseen: uusien toimintatapojen ja niitä tukevien palvelujen kehittäminen tapahtuu nopeimmin hyväksi todetun, kehitysvälineet tarjoavan alustan päälle.

Keitä oli mukana valmistelemassa hanketta?

Hankkeessa on käytetty yli 500 terveyden ja sosiaalihuollon, ICT:n, juridiikan, käytettävyystieteiden ja muiden ammattilaisen työpanosta ja osaamista. Esimerkiksi toiminnallisissa tuotearvioinneissa oli mukana yli 200 sote-ammattilaista.

Kumppaneina ovat olleet Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Kehitysvammaliitto, VTT, STM, THL, Kuntaliitto, Sitra ja useat suuret sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeet Euroopassa ja muualla maailmassa.

Apotin kustannukset

Mitä uusi järjestelmä maksaa?

Apotti-järjestelmän investointikulu vuoteen 2021 mennessä nykyisessä laajuudessaan on 330 miljoonaa euroa. Summaan kuuluu suurimpina erinä järjestelmätoimittajan, käyttöpalvelutoimittajan ja Oy Apotti Ab:n taseeseen projektista kirjattavat kulut.

10 vuoden kokonaiskustannusarvio on noin 575 miljoonaa euroa. Yllä mainitun järjestelmäinvestoinnin lisäksi summa sisältää kaikki käyttömenot vuodesta 2018 järjestelmän tuotantokäyttöön asti. Ennusteeseen kuuluu itse järjestelmän käyttöoikeuden kustannusten lisäksi sen toteutukseen, käyttöönottoon, koulutukseen, muihin järjestelmäintegraatioihin ja itse käyttöön liittyvät kustannukset sekä käyttöpalvelu projektikustannuksineen vuoteen 2025 saakka.

Lisäksi kokonaishinnassa on huomioitu Oy Apotti Ab:n kustannukset 10 vuoden ajalle. Oy Apotti Ab:n henkilökunta osallistuu keskeisesti järjestelmän toteutukseen ja käyttöönottoon yhdessä toimittajien kanssa, ja sen jälkeen edelleen kehittämiseen sekä järjestelmän tukeen ja koulutukseen.

Sivuillamme aikaisemmin mainittu 385 miljoonaa on järjestelmän toimittajasopimuksen laskennallinen 10 vuoden hinta ja sisältyy kokonaisuudessaan yllä oleviin lukuihin (osittain investointeina, osittain käyttömenoina).

Analyysin perusteella investointi maksaa itsensä takaisin 7 vuodessa.

Miten kustannukset jakautuvat kuntien ja HUS:n välillä?

Hankinnan aikaiset kustannukset jaetaan siten, että HUS maksaa puolet ja kunnat toisen puolen väkilukujensa suhteessa. Toteutus- ja käyttöönotto koko alueelle maksetaan Oy Apotti Ab:n omistusten mukaisessa suhteessa (HUS 44,9 %, HKI 37,1 %, Vantaa 12,7 %, Kirkkonummi 2,4 %, Tuusula 2,3 % ja Kauniainen 0,5 %). Lopullinen ylläpidon ja tuen kustannusten jako täsmentyy hyvissä ajoin ennen järjestelmän käyttöönottoa.

Viroon on hankittu terveydenhuollon tietojärjestelmä 10 miljoonalla, miksi meillä ei päästä samaan?

Virossa toteutettiin erittäin tehokkaasti ja hyvin keskitetty tiedonvälitys- ja arkistointipalvelu, joka ei ole potilastietojärjestelmä. Täten Viron palvelua ei voi verrata Apotti-hankkeen kohteeseen eli operatiiviseen tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmään, jossa asiakas- ja potilastietokanta on yksi osa järjestelmää. Myös Virossa on sairaaloilla ja terveydenhuollon yksiköillä käytössään erilliset operatiiviset potilastietojärjestelmät.

”Viron järjestelmä” on käsitteenä lähellä valtiovarainministeriön palveluväylähanketta. Kansallinen palveluväylä on tiedonvälityskonsepti, jossa eri toimintaympäristöjen palveluiden tarvitsema tieto on saatavilla avointen rajapintojen yli kaikille tietoa tarvitseville palveluille. Kukin palveluväylään liitetty järjestelmä hallitsee omia tietojaan.

Palveluväylä itsessään ei tee mitään, vasta siihen liitetyt palvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden. Asiakas- ja potilastietojärjestelmä sen sijaan on potilastietojen tallennuspaikan, laajan toiminnanohjausjärjestelmän ja sähköisen asioinnin monipuolinen kokonaisuus. Se muun muassa tukee ammattilaisia työssään, auttaa potilaita omahoidossa ja toimii johdon tukena toiminnan kehittämisessä.

Suomessa kansallisen palveluväylän rakentamista aloitetaan parhaillaan pilottihankkeilla. Lisää tietoja palveluväylästä löytyy valtionvarainministeriön sivuilta. Apotti-järjestelmä liitetään kansalliseen palveluväylään.

Muut kysymykset

Miten järjestelmän ylläpito ja IT-tuki järjestetään?

Apotin lähituki on kuntien ja HUS:n omissa organisaatioissa. Oy Apotti Ab vastaa tuesta, jos lähituki ei pysty auttamaan. Mikäli halutaan mukauttaa järjestelmää uudella tavalla tai liittää kokonaan uusia järjestelmän osia kokonaisuuteen, vastaa Oy Apotti Ab niiden toteuttamisesta. Käyttäjäorganisaatiot voivat tehdä itse esimerkiksi uusia raportteja ja näkymiä.

Palveleeko Apotti luotettavasti myös todella suurilla käyttäjämäärillä?

Skaalautuminen ei ole Apotti-järjestelmälle haaste. Apotti-järjestelmän kapasiteetti riittää hyvin erikoissairaanhoito–perusterveydenhuolto–sosiaalihuolto -laajuiseen toimintaan. Järjestelmän skaalautumista on myös testattu erinomaisin tuloksin, sekä Suomessa että Tanskassa.

Apotti ei suinkaan ole järjestelmätoimittaja Epic Systemsin käyttäjämääriltään suurin asiakas. Epic Systemsin suurimmalla asiakkaalla, Kaiser Permanentella, on noin 177 000 käyttäjää, eli lähes yhtä paljon kuin Suomen sote-ammattilaiset yhteensä.

Miten on varmistettu, että järjestelmän rajapinnat ovat avoimia?

Hankinnan yhteydessä on yksityiskohtaisesti määritelty ja vaadittu toteutettavaksi rajapinnat tarkoituksenmukaisiin kansallisiin, alueellisiin ja organisaatiokohtaisiin järjestelmiin. Näiden rajapintojen käyttö ja tietosisältö ovat maksutta tilaajan hallinnassa.

Tämän vaaditun perustason lisäksi Epic-järjestelmän rajapintateknologiat ja niiden toiminnallinen laajuus on arvioitu yhteistyössä VTT:n kanssa ns. AAP (Apotti Avoimet Rajapinnat) -arviointiosuudessa. Hankintarenkaan asiantuntijoiden toteuttama arvioinnin pisteytys perustuu keskeisiin käyttötapauksiin ja niistä toteutettuihin demonstraatioihin.
Avointen rajapintojen vaatimus on Apotti-hankkeen hankintaprosessissa tarjouspyynnön liitteessä B13 määritelty seuraavasti:

”Avoimen palvelurajapinnan kautta kolmannen osapuolen toteuttamille sovelluksille mahdollistetaan tietoturvallinen ja tapauskohtaisesti konfiguroitavissa oleva yhteys Järjestelmän tietoihin. ”Avoimella” tarkoitetaan tässä sitä, että Apotti-organisaatio voi vapaasti (Järjestelmän toimittajasta riippumatta) hyödyntää rajapintaa siirtämään tietoja Järjestelmän ja muiden sovellusten ja sovelluskomponenttien kanssa. AAP-rajapinnan tulee toteuttaa seuraavissa kappaleissa kuvatut vaatimukset. Avoimen rajapinnan kutsut voidaan varmentaa tarkoituksenmukaisesti tunnistamalla rajapintoja käyttävät sovellukset ja sovelluksia käyttävät henkilöt.”

Apotti-hankkeessa saadaan siten laajat rajapinnat tilaajaorganisaation tavoitteen mukaiseen käyttöön.

Tietojärjestelmätieteessä käsite ”avoimet rajapinnat” voidaan määritellä myös vaihtoehtoisella tavalla, jossa prioriteettina pidetään käyttäjäorganisaation ulkopuolisten, jopa käyttäjäorganisaatiolle tuntemattomien kolmansien osapuolten mahdollisuutta saada vapaasti käyttöönsä järjestelmän rajapintakuvaukset ja rajapinnat. Näiden rajapintojen kautta kolmas osapuoli voi, ilman järjestelmän omistajaorganisaation tukea tai lupaa, ohjelmoida suoraan tuotantojärjestelmään liittyviä ohjelmistokomponentteja tai hyödyntää sen tietovarantoja.

Täysin avoimen ohjelmistolaboratorion avaaminen asiakas- ja potilastietoa sisältävissä ja toimintakriittisissä järjestelmissä ei kuitenkaan koskaan tapahdu avaamalla pääsyä suoraan tuotantoympäristöön tai sen kaikkiin rajapintoihin.

Tämän laajemman määritelmän mukainen kokeiluun ja kolmansien osapuolten tuotekehitykseen tarkoitettu ns. sandbox-ympäristö on mahdollista rakentaa Epic-alustan pohjalle, ja tällaisen ympäristön hyödyntämisestä on myös esimerkkejä Epiciä käyttävillä asiakkailla. Tällöin on oleellista, että julkiseen käyttöön avatut rajapinnat ja tietosisällöt valitaan ja rajataan huolellisesti ja niistä suodatetaan pois esimerkiksi kaikki luottamuksellinen potilas- ja asiakastieto.

Näin toimittaessa kaikille avoimet rajapinnat ovat toiminnaltaan ja tietosisällöltään rajatumpia kuin varsinaiset tuotantoympäristön sisäiset rajapinnat, eikä niiden kautta pysty esimerkiksi henkilötiedon sokkoutuksen purun kautta pääsemään käsiksi luottamuksellisiin potilastietoihin.

Edellä mainitun lisäksi tarjouspyyntömateriaaliin liittyy rajapintamäärityksiä, jotka ovat julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä tietoturvallisuusperusteella asiakas- ja potilastietoa tietoa käsittelevän nykyisen tuotantoympäristön suojelemiseksi. Nämä ovat siis olemassa olevien järjestelmien kuvauksia.


Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Lähetä palautetta »